Etelä-Afrikan villieläintarhat houkuttelevat metsästäjiä varmalla saaliilla

Etelä-Afrikassa tarhataan uhanalaisia eläimiä metsästysturistien saaliiksi. Tuhannet Amerikasta ja Euroopasta saapuvat metsästäjät saavat varmaan saaliin tarhatuista eläimistä. Metsästystarhoja on jo noin 150 ja niissä on jopa 8 000 villieläintä.

Eteläafrikkalainen toimittaja Ian Michler vierailee parhaillaan Suomessa kertomassa, millaisia ongelmia metsästysturismiin liittyy.

- On vaikea uskoa ja minun on vaikea sanoa tätä, mutta Etelä-Afrikassa ei ole laitonta ruokkia leijonia häkeissä, niin että joku voi tulla ampumaan niitä huvin vuoksi, kertoo Michler.

9 000 metsästäjää vuodessa

Aidatut tarhat tarjoavat metsästäjille varman saaliin. Esimerkiksi leijonan ampuminen maksaa noin 6 000 euroa. Tarhoilla käy noin 9 000 metsästäjää vuodessa. Noin puolet tulee Yhdysvalloista, loput Euroopasta ja Venäjältä.

Leijonien lisäksi tarhoissa pidetään muunmuassa tiikereitä, sarvikuonoja ja puhveleita. Tarhojen omistajat perustelevat toimintaansa uhanalaisten lajien suojelulla.

- Yksikään asiantuntija ei ole vahvistanut, että leijonien ruokkimisella häkeissä ja niiden ampumisella olisi mitään tekemistä suojelun kanssa. Ensinnäkin tarhatut eläimet ovat leimautuneet ihmisiin. Ei kesyjä leijonia voi palauttaa luontoon. Toiseksi niiden perimä on saastunut jalostuksessa eikä niillä siis ole suojelullista arvoa, muistuttaa Michler.

Tarhaus lisääntyy koko ajan

Ian Michler kiertää nyt Eurooppaa saadakseen tukea tarhauksen lopettamiseen. Hän toivoo, että metsästysmuistojen eli trofeiden tuonti Etelä-Afrikasta kiellettäisiin.

- Voisitte säätää lain, joka kieltäisi trofeiden maahantuonnin. Leijonan päiden tuonti metsästysmuistoina pitäisi saada loppumaan, toivoo Michler.

Michler myöntää, että tarhauksen kieltäminen on hankalaa, koska siitä on tullut kasvavaa liiketoimintaa, joka on leviämässä muuallekin Afrikkaan. Hän kuitenkin uskoo, että tiedon levittäminen parantaa tilannetta.

- Tämä ei ole hyväksyttävää. Toimintaa perustellaan valheellisilla väitteillä. Jopa nuoria vapaaehtoisia houkutellaan ulkomailta töihin tarhoille. He saattavat maksaa tuhat euroa viikossa siitä, että pääsevät hoitamaan tarhattuja leijonia. Samalla he kuvittelevat edistävänsä leijonien suojelua, tuskailee Michler.

Ian MIchler valmistelee parhaillaan dokumenttia villieläintarhoista.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.