Etelä-Tapiolan menestyksen salaisuutena rento ilmapiiri – "Vieressä istuva fysiikkanero auttaa tarvittaessa"

Etelä-Tapiolan lukio sijoittui MTV:n lukiovertailussa tänä vuonna kolmatta kertaa ykköseksi jättäen jälleen taakseen Helsingin huippulukioina tunnetut Ressun lukion ja Suomalaisen yhteiskoulun. Sekä opiskelijat että rehtori näkevät menestyksen salaisuutena koulun ainutlaatuisen oppimisilmapiirin.

Etelä-Tapiolan lukion abiturientti Valtteri Korkiakoski tiesi jo lukioon hakiessaan, että luvassa olisi kovatasoinen koulu. Hän myöntää lukiovertailujen vaikuttaneen myös omaan valintaansa.

– Kyllä se vaikutti yllättävän paljon. Halusin hakea sellaiseen lukioon, jossa itseään voi haastaa, Korkiakoski sanoo MTV Uutisille.

Hänen mukaansa Etelä-Tapiolassa ei opiskella otsa rypyssä muita vastaan kilpaillen – päinvastoin.

– Täällä on loistava joukko oppilaita, ja kaikki tukevat toisiaan. Jos istuu matematiikan tunnilla fysiikkaneron vieressä, hän auttaa tarvittaessa tehtävien kanssa.

– Haluan korostaa sitä, että täällä ei päntätä vaan oppimisilmapiiri on rento.

Samaa asiaa korostaa myös lukion rehtori Harri Rinta-aho.

– Täällä lähdetään siitä, että oppiminen on yhteinen urakka. Opettajat ovat hyvin kannustavia ja ylipäätään kaikki tukevat kaikkia, Rinta-aho sanoo.

Hänen mukaansa rehtorin tehtäväksi jää luoda olosuhteet hyvälle oppimiselle. Luottamus opiskelijoiden ja opettajien välillä toimii, ja opiskelijoiden ääni kuuluu myös koulun päätöksenteossa.

Lähtötasolla vaikutusta tuloksiin

Koulun menestys kansallisessa vertailussa jo kolmatta vuotta putkeen tuntuu rehtorista hyvältä.

– Hyvä työ on tullut palkituksi, olen iloinen opiskelijoiden ja opettajien puolesta. Kaikki kunnia opiskelijoille.

Toisaalta Rinta-aho toisaalta myös hieman kritisoi jokakeväisiä lukiot paremmuusjärjestykseen asettavua listoja.

– Listat eivät kerro siitä arvokkaasta työstä, jota tehdään joka lukiossa. Erot lukioiden välillä ovat aika pienet, mikä kertoo hyvästä työstä koko maassa.

Koulun arkeen mahtuu myös muutakin, kuin akateemisten aineiden opiskelua. 

– Olemme tunnettu yrittäjyyslukio ja harjoitamme laajaa kehitysyhteistyötä kestävän kehityksen ohjelman kautta. Joskus on ollut keskustelua, onko tämä pois oppimisesta, mutta ei todellakaan ole. Opiskelijat ymmärtävät mihin teoriaa tarvitaan, kun sitä sovelletaan myös käytännössä.

Rinta-aho ei kuitenkaan kiellä saapuvien opiskelijoiden lähtötason vaikutusta hyviin tuloksiin.

– Joka kevät opiskelijoille pitämässäni puheessa muistutan heitä siitä, että kiittäkää peruskoulun opettajianne. Valtaosa opiskelijoistamme tulee Espoosta, ja Espoossa tehdään hyvää työtä myös perusopetuksen parissa.

Samaa mieltä on myös abiturientti Korkiamäki.

– Tottakai kova lähtötaso vaikuttaa, koska silloin opettajat voivat haastaa meitä vielä enemmän, Korkiamäki sanoo.

"Leikkaukset syövät tulevaisuutta"

Rinta-ahon mukaan lukion hyvät toimintaedellytykset lähtevät jo kunnallisen päätöksenteon tasolta, jossa hänen mukaansa ymmärretään laadukkaan koulutuksen merkitys.

– Espoolaisia poliitikkoja ja virkamiehiä voi kiittää siitä, että täällä panostetaan koulutukseen. Muilla paikkakunnilla rehtorikollegat ovat kertoneet aika kovistakin leikkauksista, Rinta-aho kertoo.

– Siinä syödään nuorten ihmisten ja koko maankin tulevaisuutta.

Rehtorin mukaan monen vuoden jatkunut menestys ei kuitenkaan luo paineita tulevaisuuteen.

– Suomalaisten lukioiden tärkein tehtävä on löytää toisensa, verkostoitua ja jakaa osaamistaan. Silloin koko joukolla on parhaat mahdollisuudet menestyä myös tulevaisuudessa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.