EU-komissio ajaa isoa maatalousremonttia

EU:n maatalousministerien Oulun-kokouksessa pohdittiin tänään maaseudun tulevaisuutta. EU aikoo kehittää maataloutta nykyistä markkinavetoisempaan suuntaan, jossa tuotantoon sidotut tuet korvattaisiin maaseudun kehittämishankkeita palkitsevilla tukimuodoilla.

EU:n komissio ajaa järeää uudistusta unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Todelliseen remonttiin mennään kuitenkin aikaisintaan vuonna 2013 alkavalla rahoituskaudella, maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel arvioi.

Oulun-tapaamisensa tänään päättäneet EU-maiden maatalousministerit tunnustivat pitkälti uudistustarpeet.

- Paras keskustelu, johon olen epävirallisessa kokouksessa koskaan osallistunut, Boel kehui. Epävirallisen tapaamisen tarkoitus on nimenomaan keskustella - ei tehdä päätöksiä.

Uudistuksia ei haluta kiirehtiä

Ministerit olivat selkeästi komissaarin kanssa samoilla linjoilla kuitenkin vain siinä, ettei kiireeseen ole tarvetta. Parin vuoden päähän sovittu maatalouspolitiikan laaja terveystarkastus jää sovinnolla pelkäksi pintanaarmujen paikkaamiseksi, eli järjestelmän muuttamiseksi hieman nykyistä yksinkertaisemmaksi.

Tosin jopa vuosi 2013 tuntuu eräistä maista liian aikaiselta isoille muutoksille.

- Pohjoinen haluaa nopeampaa maatalouspolitiikan vapautusta kuin eteläinen ryhmä, muotoili epävirallista kokousta johtanut maatalousministeri Juha Korkeaoja.

- Keskustelua maatalouden tulevaisuudesta tarvitaan jo nyt, sillä uudistukset eivät ole mikään yhden yön juttu, Fischer Boel vetosi sitkeästi.

-Se on toisaalta selvää, ettei komissio esitä reformia ennen vuotta 2013. Mutta olisi velvollisuuksien laiminlyöntiä vältellä asiasta puhumista siihen asti.

Maatalous markkinavetoisemmaksi

Komissio ajaa yhteiseen maatalouspolitiikkaan markkinavetoista linjaa, jossa suoraan tuotantomääriin sidotut tuet korvattaisiin laajemmin maaseudun kehittämiseen suunnattuihin tukiin. Tuotantokiintiöt komissaari mieluiten lakkauttaisi kokonaan kilpailun vauhdittamiseksi.

- On panostettava sellaisiin maatalousyrityksiin, joilla on todellisia eväitä kilpailla. Maatalouskin on sovitettava EU:n kasvuohjelman tavoitteisiin, Fischer Boel sanoi.

Samalla hän kuitenkin lievensi, että jotain on tehtävä myös sille maatalouden osalle, jolla ei ole vastaavia mahdollisuuksia kilpailuun esimerkiksi vaikeiden ilmasto-olojen takia. Keinovalikoimaa on tosin muutettava.

-Ympäristö- tai sosiaaliset syyt saattavat puoltaa maatalouden säilyttämistä ongelma-alueilla. En ole kuitenkaan vakuuttunut, että suorat tuotantotuet ovat näissäkään tapauksissa oikea tapa, komissaari huomautti.

Ranska uudistuksia vastaan

Korkeaojan mukaan Suomelle tuotannosta irrallaan olevat tuet olisivat ongelma. Vaarana on, että syntyisi maatalous joka "vain metsästää tukia". Seuraukset olisivat tuhoisat.

Korkeaojakin jaksoi muistuttaa useaan otteeseen, että vaikeiden viljelyalueiden on jatkossa saatava osansa. Maataloutta on voitava harjoittaa kaikissa EU:n kolkissa. Vain elävä maatalous pitää maaseudun hengissä, kuului Korkeaojan perusviesti.

Esimerkiksi tukevista maataloustuistaan tiukasti kiinni pitävä Ranska ei ole halukas rajuihin muutoksiin.

Ranska on pitkin vuotta koonnut ympärilleen samanmielisiä, ja Oulun kokoukseen mennessä se oli saanut tuekseen jo toistakymmentä maata.

Vähemmistönä ovat edelleen maat, jotka oikeasti vaativat järeän luokan uudistuksia. Ryhmän keulakuvina ovat Britannia ja Ruotsi.

(MTV3-STT)

Lue myös:

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.