Eurovaaliehdokkaat Andersson ja Kiljunen eri mieltä Kreikan lainojen anteeksiantamisesta

Euroopan parlamenttiin pyrkivä Vasemmistoliiton Li Andersson antaisi Suomenkin velkoja anteeksi Kreikalle. SDP:n Kimmo Kiljunen puolestaan ei.

Euroopan parlamentissa Vasemmistoliiton sisarpuolueet ovat jo pitkään vaatineet Kreikan lainojen mitätöimisiä osana maan valtavaa velka-ongelmaa. Parlamenttiin pyrkivä Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson on samaa mieltä.

– Hallittu velkajärjestely tarkoittaa sitä, että osa velasta, joka esimerkiksi  Kreikalla on, lähdettäisiin kirjaamaan alas. Se olisi myös tapa toteuttaa sijoittajavastuuta eli silloin myös pankit joutuisivat kantamaan enemmän vastuuta kuin mitä ne on tähän asti joutunut, Andersson sanoo.

– En pysty heittämään mitään suoria lukuja, mutta kyllä Suomenkin pitää osallistua [velkojen anteeksi antamiseen], jos tällaiseen ratkaisuun päästään, Andersson sanoo.

– Kyllä minäkin saattaisin olla Kreikassa protestoijien joukossa, koska maan talous on kurjistettu. Ymmärrän kansalaisten tuskan tässä tilanteessa, mutta silti nämä velkojen antamiset anteeksi lonkalta on iso juttu. Me korostamme erityisesti sitä, että tämä sijoittajavastuu täytyy nyt vihdoin ja viimein toteuttaa, Kiljunen puolestaan katsoo.

– Kriisin ratkaisussa talouskuri on ollut täysin epäonnistunutta, ja sen seuraukset ovat nähtävillä eli muun muassa työttömyyskriisi. Sen ratkaiseminen tulee varmasti olemaan yksi keskeisimmistä kysymyksistä europarlamentille ensi kaudella, Andersson toteaa.

Mistä sitten Eurooppa saisi lisää tuloja? Sekä Andersson että Kiljunen laittaisivat veroparatiisit kuriin ja alkaisivat verottaa raha- ja arvopaperikauppaa.

– Veroparatiiseista 70 prosenttia sijaitsee EU:n jäsenmaiden hallitsemilla alueilla, joten Euroopan parlamentti on se paikka, jossa veroparatiiseja laitetaan kuriin, Kiljunen toteaa.

"Oma Venäjä-politiikka etusijalle"

– Krimi on muodostumassa jäätyneeksi konfliktiksi. Mutta jos tilanne etene Donetskin alueella, olemme kyllä tulikuumassa tilanteessa. Se tarkoittaa, että Eurooppalainen turva-arkkitehtuuri romahtaa, Kiljunen toteaa.

Kiljusen mielestä Suomen on muistettava myös oma etunsa, kun EU pyrkii hillitsemään Venäjän toimia sanktioiden kautta.

– Olen jyrkästi, vahvasti presidentti Sauli Niinistön linjalla. Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin linjaa en pidä yhtä hyvänä. Meillä on erityissuhde Venäjään. Se, että me nyt ryhdyttiin lykkäämään näitä talouskomissiokeskusteluja Venäjän kanssa – Suomi maksaa huomattavasti enemmän tästä kuin monet muut Unionin jäsenmaat, jos me otamme kirjaimellisesti ja täysimääräisesti sanktiopolitiikan käyttöön, Kiljunen sanoo.

– Sanktioita siinä tapauksessa, että ne on kohdennettu ja aidosti tehokkaita kriisin ratkaisun näkökulmasta. Mutta tällaisia laajoja sanktioita en myöskään minä kannata. Mielestäni Suomella pitää olla oma linja suhteessa Venäjään, Andersson jatkaa.

– Suurin uhka on, että Venäjä päästetään eristäytymään vielä voimakkaammin. Silloin Vladimir Putin voi ikään kuin jatkaa sitä poliittista mielivaltaa, omaa suurvalta projektiaan, mitä hän selkeästi tällä hetkellä harjoittaa – myöskin sisäpoliittisesti. On tärkeää, että Suomi ylläpitää poliittisia bilateraalisia suhteitaan, ja että edelleen ajamme myöskin politiikkaa, joka edistää vuorovaikutusta venäläisten ja suomalaisten kansalaisten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan osalta, koska sieltä se muutos toivon mukaan jossakin vaiheessa lähtee sisäpoliittisesti Venäjän päässä, Andersson sanoo.

– Meillä on myöskin selkeät, omat kansalliset etumme. Siinä mielessä täytyy olla hyvin tarkka siitä, kuinka kirjaimellisesti me näitä EU:n sanktioita ryhdymme noudattamaan, Kiljunen toteaa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.