Geenitesti ei ole ihmekonsti

Eri sairauksille altistavista perintötekijöistä tiedetään yhä enemmän, mutta yleisten kansantautien hoidossa geenitesteistä on varsin vähän käytännön hyötyä. Professori Helena Kääriäisen mukaan esimerkiksi verenpainetaudin tai aikuisiän diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon potilaan geenit eivät juurikaan vaikuta.

- Semmoisia geenejä ei ole kellään, että hän voisi syödä mitä hyvänsä, löhötä sohvalla ja pysyä terveenä, toteaa Kääriäinen.

Geenitestit ja niiden käyttökelpoisuus olivat esillä Tampereen lääkäripäivillä tänään.

Geenitestejä käytetään Suomessa eräiden harvinaisten, yhdestä perintötekijästä johtuvien sairauksien diagnosointiin. Tutkimus tuo yhä uutta tietoa myös sellaisista sairauksista, joille altistavia perintötekijöitä on useita.

- Yritykset tarjoavat geenitestejä, joilla selviäisi, onko ihmisellä vaikkapa kaksinkertainen alttius sairastua aikuistyypin diabetekseen - mutta entäs sitten? Sairastumiseen vaikuttavat myös ruoka, elämäntavat ja monet muut asiat, Kääriäinen toppuuttelee.

Kääriäisen mukaan geenitesti saattaa joskus tulevaisuudessa auttaa lääkäriä arvioimaan, mikä saman taudin eri lääkityksistä on potilaalle sopivin. Tämänsuuntaista tutkimusta tehdään paljon, mutta mullistavia tuloksia ei Kääriäisen mukaan pidä odottaa kovin nopeasti.

- Verenpainetautisista tiedetään jo nyt joitakin pieniä alaryhmiä, jotka perustuvat eri alttiusgeeneihin. Suuri enemmistö potilaista on kuitenkin yhä tässä suhteessa harmaata aluetta, sanoo Kääriäinen.

Syövän hoidossa taas sopivaa lääkitystä voidaan valita sen perusteella, millainen mutaatio syöpäkudoksessa on.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.