Haapalan kommentti: Poliitikan avustajat kelpaavat työmarkkinoille – spitaaliset poliitikot eivät

Jättävätkö rotat uppoavan laivan, vai mistä on kyse? Joka tapauksessa hallituksen avustajakaarti vuotaa liike- ja järjestöelämän suuntaan.

Tuorein tieto on, että valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) erityisavustaja Matti Hirvola (sd.) siirtyy konsultti- ja viesintäyhtiö Miltton Networksin leipiin. Aikaisemmin saman yhtiön toimitusjohtajaksi ja osakkaaksi napattiin pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ykkösavustaja ja kokoomuksen ministeriryhmän sihteeri Jussi Kekkonen (kok.). Nykyhallituksen aikana pääministerin esikunnasta lähti myös Velipekka Nummikoski (kok.) Raha-automaattiyhdistyksen johtoon.

Edellisen hallituksen ministerivustajiin - kepulaisia ja kokoomuslaisia - törmää tämän tästä varsinkin järjestöelämässä. Ex-liikenneministeri Anu Vehviläisen (kesk.) avustaja Kari Jääskeläinen lobbaa Suomen Yrittäjissä. Pääministeri Matti Vanhasta (kesk.) avustanut Jukka Ihanus (kesk.) löysi paikkansa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta, Eeva Kalli (kesk.) Energiateollisuudesta. Mauri Pekkarista (kesk.) ja pääministeriä avustanut Jyrki Peisa (kesk.) touhuaa Bioenergia ry:n toimitusjohtajana.

Jne. Listaa voisi jatkaa.

Ministerien avustajat ovat kysyttyä sakkia.

Huvittavaa kaiken keskellä on se, että vaikka avustajat kelpaavat myös firmoille, poliitikot itse ovat työmarkkinoiden spitaalisia, joita kukaan ei palkkaa. Jotkut ministeri ovat poikkeuksia, kuten EK:n toimitusjohtajaksi noussut Jyri Häkämies (kok.). Ex-pääministeri Matti Vanhasen työnhaku oli jo sitä ja tätä.

Yleensä politiikon nimitys yritys- tai järjestöelämään nostaa sellaisen älämölön, ettei sellaista kukaan halua yhteisönsä mainetta pilaamaan.

Kansanedustajan kannalta tilanne on liki toivoton, jos vanhaa työpaikkaa ei ole ja uusi pitäisi löytää. Tai olisi vaihtohaluja.

Eduskunnassa jokusen kauden viettänyt - sinänsä täysin työkyinen ja -ikäinen - edustajapoloinen on muuttunut työmarkkinoiden kauheaksi ongelmajätteeksi, johon kukaan ei halua kädellään koskea. Jopa kansanedustajan avustajuus on parempi meriitti kuin usean vuoden parlamentaarinen kokemus muun muassa eduskunnan erikoisvaliokunnista.

Häkämiehen nimityksen jälkeen on puhuttu, pitäisikö poliitikkojen nimityksille panna karenssi. Samaa voi kysyä myös avustajien osalta. Ja samaa voi pohtia myös toisinpäin, kun ministeri palkkaavat avustajiaan. Esimerkiksi nykyhallituksen demariministereiden avustajien nimityspankki oli Hakaniemessä sijaitseva SAK:n ay-talo.

Mutta joutessaan voi pohtia sitäkin, miksi poliitikot pilaavat politiikassa maineensa, mutta avustajat sen kuin porskuttavat.

Miksi kukaan pyrkisi poliitikoksi, kun avustajalla on elämä auki aina? Ja monella loppupeleissä parempi palkkakin.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.