Haatainen uskoo opinto-ohjaukseen

Peruskoulun kehittäminen kasvuympäristönä ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ovat opetusministeri Tuula Haataisen (sd.) koulutuspoliittisen asialistan kärjessä. Vaikka lisärahalle löytyisi opetusministeriössä käyttöä, paljon hyvää saadaan ministerin mielestä aikaan myös ilman suuria taloudellisia panostuksia.

-Opettajiemme pedagoginen osaaminen on huippuluokkaa. Sitä voidaan käyttää tehokkaasti hyväksi, kun kehitetään peruskoulua kasvuympäristönä. Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivähoito tuovat turvaa ja vahvistavat lapsen kasvuympäristöä, Haatainen sanoo STT:n haastattelussa.

-Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tässä yhteydessä tärkeää. Osaavien ihmisten pitäisi alkaa puhaltaa yhteen hiileen. Myös koulutuksen nivelvaiheisiin olisi Haataisen mielestä kiinnitettävä huomiota. Erityisen herkkä tilanne on murrosikäisillä, jotka yrittävät päättää, mitä peruskoulun päätyttyä tekisivät.

-Nuorille pitää turvata mahdollisuus koulutukseen, työharjoitteluun tai työpaikkaan. Tärkeintä on, ettei yhtään nuorta päästetä valumaan toimettomuuteen.

Ei yksin lainalla

Haatainen suhtautuu varauksella valtiosihteeri Raimo Sailaksen työryhmän esitykseen opintotuen muuttamisesta lainaperustaiseksi. Sen sijaan hän panostaisi opintojen ohjaukseen. -Kannustimien ei tulisi olla yksinomaan taloudellisia. Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat voitaisiin ottaa käyttöön kaikissa korkeakouluissa. Jos opinnot eivät niidenkään avulla etene, opiskelijalle tulisi olla saatavilla tukea.

Opintojen venymistä suurempana ongelmana Haatainen pitää toisen asteen ja korkean asteen välisen ajan pituutta. Monet lähtevät tai pääsevät opiskelemaan vasta vuosien kuluttua ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Lukioiden opinto-ohjauksella olisi paljon tehtävää ongelman ratkaisemiseksi.

-Uusille ylioppilaille asetettavat sisäänpääsykiintiöt toivottavasti helpottavat välivuosiongelmaa. Olisi myös selvitettävä ainereaalin hyödynnettävyyttä pääsykoejärjestelmässä.
Insinöörikoulutus hajautuu

Opetusministeri ei haluaisi, että koulutuspaikkojen määrää rakennettaisiin liikaa taloudellisten suhdanteiden varaan. Esimerkiksi diplomi-insinöörien koulutusta on aiempina vuosina lisätty. Turun ja Vaasan yliopistoille myönnettiin hiljattain oikeus myöntää diplomi-insinöörien tutkintoja, mutta aloituspaikkojen määrää ei lisätty.

Myös Jyväskylän ja Kuopion yliopistot ovat esittäneet EU-rahoilla hankkeet diplomi-insinöörien kouluttamiseksi. Rahoitusta on vuoteen 2007 asti, minkä jälkeen Jyväskylän ja Kuopion koulutus lankeaisi opetusministeriön maksettavaksi. -Nyt pitää miettiä, miten järkevää on hajauttaa diplomi-insinöörien koulutusta pieniin yksiköihin ympäri maata. Tässä asiassa on nähtävä kokonaisuus ja olemassa oleva opiskelijoiden rekrytointipohja. Yliopistojen riittävän suuret toimintayksiköt takaavat tehokkaan ja laadukkaan koulutuksen ja tutkimuksen, Haatainen sanoo.

Syksyn kynnyksellä opetusministeriöllä pitäisi olla valmiina muutama suuri uudistuspaketti. Elokuun lopussa luovutetaan lakiesitykset pienten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidosta sekä esiopetuksen kuljetustuesta. Kiireellisiä asioita ovat myös yliopistojen lisärahoitus, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen vahvistaminen.

Hallitusohjelma on niin pullollaan kehittämis- ja selvityslupauksia, että ensi syksy lienee ministerille erityisen kiireistä aikaa. Viitteitä siitä, miten Haatainen opetusministerinä selviää, nähdäänkin varmasti jouluun mennessä.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.