Hägglund EU:n sotilaskomitean johtajaksi

Gustav Hägglund on valittu Euroopan unionin sotilaskomitean puheenjohtajaksi tänään Brysselissä.

Gustav Hägglund

EU:n kriisinhallintajoukkojen ensimmäiseksi komentajaksi nimitetyllä kenraali Gustav Hägglundilla (62) on vahva panos Euroopan kriisinhallintajoukkojen perustamiseen johtaneessa suunnittelussa. Virkakausi Suomen puolustusvoimien komentajana kenraali Hägglundilla päättyy ensi syksynä.

Kansainvälistä kokemusta kriisinhallinnasta Hägglundilla on sekä suomalaisten että monikansallisten YK:n joukkojen johtamisesta Egyptistä, Israelista sekä Golanilta että Libanonista. Hägglund toimi YK:n loitontamista valvovan rauhanturvajoukon (UNDOF II) komentajana Golanilla vuosina 1985-1986 ja edelleen YK:n Libanonissa toimineiden väliaikaisten rauhanturvajoukkojen (UNIFIL) komentajana vuosina 1986-1988.

Suomalaista kriisinhallinnan ehdotonta asiantuntemusta ja kenraaliluutnantti Hägglundia tarvittiin jälleen vuoden 1993 syksyllä, kun YK:n monikansallinen operaatio oli Somaliassa kärsinyt katkeran tappion ja rauhaanpakottaminen oli kokenut kovan takaiskun. Hägglund toimi silloin Suomessa pääesikunnan päällikkönä.

Onnitteluja

Muiden EU-maiden kenraalit onnittelivat Gustav Hägglundia lämpimästi, kun hänet oli valittu EU:n sotilaskomitean puheenjohtajaksi. Pienen varauksen tiukka äänestystulos jätti, sillä teoriassa kahden viikon kuluttua jäsenmaiden ulkoministerit voisivat puuttua valintaan.

-Tämä on vasta suositus, Hägglund sanoi Brysselissä. Hägglund kertoi olleensa yllättynyt valinnan ratkettua. Ilmeinen ajolähtö Brysseliin sai Hägglundin myöntämään, että ajatukset olivat hieman sekaisin. Hän muuttanee Belgiaan ilmeisesti kesäkuussa. Asetelma kenraalien kokouksessa oli sikäli erikoinen, että Suomen puolustusvoimain komentajana Hägglund sai myös itse täyttää äänestyslapun. -Sen tunnustan, että äänestin itseäni, Hägglund naurahti.

Toimenkuva vahvistamatta

Sotilaskomitea on yksi EU:n kolmesta elimestä, jotka luotiin kehittämään unionin kriisinhallintaa ja järjestämään suhteita sotilasliitto Natoon. Kaksi muuta elintä ovat esikunta ja poliittinen turvallisuuskomitea. Komitean tehtäviä kuvatessaan Hägglund viittasi EU-rakenteiden monimutkaisuuteen.

-Parempi kysyä virkamiehillä. Minä olen vain yksinkertainen kenraali, hän sanoi pilke silmässä. Vakavasti puhuen Hägglund totesi komitean pyrkivän antamaan yhteisiä suosituksia kriisitilanteissa toimimisesta. Hän korosti komitean ammattimaista roolia, jota ei saisi politisoida. Hägglundin toimenkuva ei ole vielä täysin selvillä, mutta hän voi antaa neuvoja mm. EU:n ulkopolitiikan edustajalle Javier Solanalle.

Yhdysvaltain etujen mukaista

Hägglund pitää turhana ajatusta EU:n kriisinhallintajoukkojen puuttumisesta Makedonian tilanteeseen. -Miksi kilpailisimme siellä olevien Kfor-joukkojen kanssa, kun ne edustavat useimpia EU-maita. Sitä paitsi emme ole vielä lainkaan valmiit toimimaan, Hägglund sanoi. Yhdysvallat on ollut epäileväinen EU:n kehittäessä omia joukkoja, jotka olisivat suurimmillaan 60 000 sotilasta yhdessä operaatiossa. Tavoite on saada joukot toimintakykyisiksi vuonna 2003.

Hägglund huomauttaa, että Yhdysvalloilla on paljon velvoitteita maailmalla. Hän näkee siksi Yhdysvaltain etujen mukaiseksi, jos kriisejä pystytään hoitamaan paikallisin voimin.
-Hyvähän se olisi, että Euroopassa ei tarvitsisi joka kerta huutaa Yhdysvaltoja apuun, hän sanoi. Hägglund on sitä mieltä, että Euroopan puolustusteollisuudessa tarvitaan yhteistyötä. Hän viittaa kovaan kilpailuun ja nopeaan tekniikan kehitykseen.
-Jos joka maassa yritetään tehdä omat panssarivaunut tai lentokoneet tai ohjukset, niin varmasti ei pystytä toimimaan kilpailukykyisillä hinnoilla, Hägglund huomautti.

Somalian sekamelska

Syitä Somalian sekamelskaan ryhtyi selvittämään operaation jatkuessa YK:n pääsihteerin asettama tutkimuskomissio, johon suomalaisen kenraaliluutnantti Hägglundin lisäksi kuuluivat ghanalainen kenraali Emmanuel Erskine ja sambialainen oikeuskansleri Mathew Ngulubeli. Tehtävä kesti vuoden ja sen tuloksena komissio päätyi raporttiin, jossa katsottiin Somalian operaation epäonnistuneen täydellisesti: Menetelmiä pidettiin provokatoorisina. Ne eivät olleet perinteistä rauhanturvaamista eikä rauhaanpakottamista. Koko operaatio vei näin YK:n rauhanturvaoperaatioilta yleistä uskottavuutta. Amerikkalaisten erikoisjoukkojen mukaantulokaan ei ollut parantanut tilannetta. Amerikkalaisten mukana kaikki länsimaat vetivät maaliskuussa 1994 pois joukkonsa Somaliasta. Lähinnä kehitysmaiden asettamien YK-joukoin jatkunut operaatio lopetettiin seuraavana vuonna.

Ensi-iskun joukko

YK:n epäonnistuneen Somalia-operaation jälkeen, jota kenraali Hägglund ei siis ollut johtamassa, vaan tutkimassa, suomalainen "kriisinhallintakenraali" katsoi, ett YK tarvitsee nopean ja tehokkaan ensi-iskun joukon, tavallaan "palokunnan", jolla kriisin ensivaihe voitaisiin arvioida ja tilanne vakauttaa.

Hägglundin malli rauhanturvatehtäville oli kolmijakoinen eli perinteinen, terästetty ja pakottaminen, jotka tulee erottaa toisistaan selvästi. Sen jälkeen Hägglund nimitettiin Suomessa puolustusvoimain komentajan virkaan 1. marraskuuta 1994. Kohta sen jälkeen hän ideoi Suomeen valmiusprikaatin mallin.

Valmiusprikaatit perustettiin

Hägglundin ehdotus valmiusprikaatin perustamisesta sai tuoreeltaan myös suomalaisen valtionjohdon kannatuksen. Noin 4000-5000 sotilaan valmiusprikaati olisi nopeasti käytettävissä rauhanturvatehtävissä, humanitaarisissa operaatioissa ja varsinaisissa taistelutehtävissä.

Puolustusvoimissa toimii nykyisin kolme valmiusprikaatia Kainuun prikaatissa Kajaanissa, Porin prikaatissa Säkylässä ja Karjalan prikaatissa Valkealassa. Näistä kansainvälisen valmiusjoukon kouluttaa Porin prikaati. Edelleen kenraali Hägglund arvioi jo vuonna 1994, että kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin voidaan rajoitetusti käyttää myös myös meri- ja ilmavoimia. Suomi onkin luvannut tarpeen tullen koottavaan EU:n kriisinhallintajoukkoon yhden miinalaivan. Horneteja on jo ollut mukana kansainvälisissä harjoituksissa.

Enestam: Tunnustus Suomelle


Puolustusministeri Jan-Erik Enestam pitää Gustav Hägglundin valintaa sotilaskomitean johtoon tunnustuksena sekä Hägglundin asiantuntemukselle ja kokemukselle että myös Suomelle. Suomen osalta Enestam

luonnehtii valintaa tunnustukseksi siitä panoksesta, jolla maa puheenjohtajuuskaudellaan vaikutti EU:n kriisinhallintajärjestelmän kehittämiseen.

Puolustusministeri arvioi periaatteessa myönteiseksi sitä, että sotilaskomitean johtoon valittiin muu kuin Nato-maan edustaja. Tämä todistaa, että EU:n jäsenmaat ovat tasavertaisia, Enestam katsoo.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.