Häkämies kannustaa Suomea ja Ruotsia Natoon

Suomen ja Ruotsin kannattaisi liittyä Naton jäseniksi pohjoismaisen ja laajemmankin kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi, katsoo puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.). Puolustusministerin mukaan Nato-ovien omaehtoinen sulkeminen ei ole maan etujen mukaista.

Häkämies liputti avoimesti Suomen ja Ruotsin jäsenyyden puolesta Atlantti-seuran vuosikokouksessa Helsingissä. Aikataulua hän ei hahmotellut.

Häkämiehen mukaan Naton puolella osaava ja aloitteellinen pohjoismainen maaryhmä miellettäisiin myönteisenä asiana. Väestöpohjaltaan noin 24-miljoonainen maaryhmä ei olisi päätöksenteossa heittopussi.

Puolustusministeri antoi myös ymmärtää, ettei kahdenvälisten Venäjä-suhteiden merkitystä pitäisi enää korostaa ja kytkeä asiaan liikaa. Hänen mielestään yhteinen pohjoismainen kannanmuodostus hyödyttäisi myös suhtautumista suureen ja vahvistuvaan itänaapuriimme. Suomi ja Ruotsi tulisivat liittokunnan jäsenyyden kautta mukaan Nato-Venäjä-neuvoston toimintaan.

- Monet suomalaiset kavahtavat ajatusta, sillä aika monelle tuntuu iskostuneen käsitys, että me voimme hoitaa suhteemme Venäjään parhaiten kahdenvälisessä kanssakäymisessä. Heiltä tuntuu unohtuneen se, että jo nyt EU-Venäjä-suhde määrittelee pitkälle meidän suhteemme Venäjään.

Häkämies sanoi olevansa itse taipuvainen ajattelemaan, että Suomen kokemus ja laaja yhteistyöverkosto Venäjän suuntaan toisi Naton sisään tervetullutta Venäjä-asiantuntemusta, kuten EU:ssakin on ollut.

Puolustusministerin mukaan toimivinta olisi, jos Pohjolassa kaikki kuuluisivat kaikkeen, eli Suomi ja Ruotsi Natoon, Norja ja Islanti EU:hun ja Tanska osallistuisi Unionin jäsenenä myös järjestön sotilaalliseen kehittämiseen.

Suomi ei joutuisi ajopuuksi

Häkämiehen puhe oli ilmeinen vastaisku Nato-jäsenyyskaavailuja vappupuheessaan kapuloineelle SDP:n puheenjohtajalle Eero Heinäluomalle.

Puolustusministeri huomautti, että turvallisuus- ja puolustuspoliittiset päätökset tehdään aina ajassa ja sopeuttaen päätökset toimintaympäristön muutokseen. Siksi ovien sulkeminen ennakkoon ei ole suomalaisten etujen mukaista.

Häkämies torjui myös epäilyt siitä, että liittokunnan jäsenenä Suomi olisi tahdoton ajopuu. Käsitys, että Natossa yksittäisen jäsenmaan tahto prässätään samaan muottiin, ei ole Häkämiehen mukaan koskaan ollut totta, eikä se ole sitä tänäkään päivänä.

Puolustusministeri katsoi, ettei Nato ole enää myöskään kollektiivisesti puolustautumaan valmistautuva kylmän sodan tuote, vaan Euroopan vakauden ylläpitäjä ja kaukaisten kriisipesäkkeiden sammuttelija.

- Tämän Naton perustavanlaatuisen muutoksen näkeminen on monille alan keskustelijoille ylivoimaisen vaikeaa. Häkämies arvioi myös, että Naton jäseninä Pohjoismaat saivat Naton puolustussuunnittelun kautta ja yhteisostoin amerikkalaista sotamateriaalia halvemmalla, mistä syntyisi merkittäviä säästöjä.

- Yhteistuumin suunnitellut ja suoritetut kalustohankinnat, yhteistyö kriisinhallinnassa ja eritoten yhteinen alueellisen puolustuksen suunnittelu olisivat omiaan lisäämään kaikkien Pohjoismaiden vaikuttavuutta ja tukemaan Pohjolan alueen sotilaallista turvallisuutta, hän listasi.

(MTV3-STT)

Lue aiheesta myös Timo Haapalan Setä Arkadia -blogista

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.