Haketeollisuudesta töitä maaseudulle

Metsähakkeen energiakäytön lisäämisellä voidaan synnyttää varsin edullisesti pysyviä työpaikkoja maaseudulle. Hakkeen käytön teknisiä ratkaisuja on kuitenkin vielä kehitettävä nykyistä vaivattomampaan suuntaan.

Haketta

Maaseudun pienimuotoisen hakelämmityksen tekniset ongelmat vaativat puolueetonta valtakunnallista testausta sekä tuotekehitystä.
-Hakelämmityksen on oltava vähätöistä, paloturvallista ja taloudellisesti kannattavaa. Nyt markkinoilla on vielä liian paljon huonosti toimivia ja vaarallisia laitteita, kertoo puuenergianeuvoja Leevi Airaksinen Pohjois-Savon metsäkeskuksesta.

Airaksinen on johtanut hanketta, jossa selvitettiin kolmen vuoden ajan hakkeenkäytön ja tuhkalannoituksen lisäämistä Pohjois-Savossa. Hanke maksoi noin 1,3 miljoonaa markkaa ja siihen osallistuivat alueen kunnat, Savon Sellu Oy sekä Pohjois-Savon TE-keskus ja metsäkeskus.
-Lämpökeskusinvestoinnit työllistivät rakennusaikana noin 40 ihmistä. Pysyviä työpaikkoja syntyi alueelle neljä ja muualle maahan toiset neljä, laskee Airaksinen.

Laitteiden luotettavuus ei vielä tyydytä

Ylä-Savoon rakennettiin 42 hakelämpölaitosta, valtaosa maatilojen yhteyteen. Lämpöyrittäjyyskohteita valmistui kolme. Investoinnit maksoivat 8,6 miljoonaa markkaa, mistä TE-keskus maksoi 35 prosenttia. Tiloilla pyrittiin kannattavuuteen, vähätöisyyteen ja paloturvallisuuteen. Laitokset suunniteltiin sellaisiksi, että niiden varastoihin sopii vähintään vuoden hakkeet, ja varastot tehtiin rekkatäyttöisiksi.

Laitteiden epävarmuus paljastui Airaksiselle Säviän lämpöosuuskunnassa, jonka hän itse perusti.
-20-1000 kilowatin kokoluokassa olevat hakkeen syöttö-, poltto- ja takapalonestolaitteet vaativat valtakunnallista ja puolueetonta testausta. Tämän jälkeen laitevalmistajat voisivat laatia yksityiskohtaiset ohjeet ja antaa käyttötakuun. Nyt takuuvarmoja laitteita ei metsähakkeelle tahdo käytännössä löytyä, kertoo Airaksinen.

Teknisistä vaikeuksista huolimatta tutkijat uskovat metsähakkeen mahdollisuuksiin. Bioenergia-asiantuntija Tuomo Siponen korostaa, että jokaisella osa-alueella, hakkeen hankinnasta sen polttoon asti, on vielä paljon hiomista.
-Metsänomistajat ja tutkimuslaitokset olisi saatava tiiviimmin mukaan. Myös korjuuteknologiaa olisi kehitettävä ja metsureita koulutettava, sanoo Siponen. Myös kannattavuuteen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota.
-Alle megawatin laitoksissa kannattavuus on ollut hyvin tiukkaa. Ilman investointitukea toiminta ei olisi ollut mahdollista.

Pohjois-Savossa tehokasta tuhkalannoitusta

Pohjois-Savossa on testattu myös tuhkanlevitystä. Tonnimäärät ovat maan suurimpia. Savon Sellun tuhka-lieteseosta on levitetty vuosittain suomaille yli 400 hehtaarin alueelle, noin 20 tonnia hehtaarille. Levityksen kokonaiskustannukset ovat olleet noin 1700 markkaa hehtaarilta, josta Savon Sellu on maksanut yli puolet.
-Metsänomistajat hyötyvät tehokkaasta, pitkävaikutteisesta lannoituksesta ja metsäyhtiö säästää jätemaksuissa, kertoo Airaksinen.

Pohjois-Savon ympäristökeskus on seurannut tuhka-lieteseoksen päästöjä.
-Havaitut raskasmetallipitoisuudet eivät ole selvitysten mukaan haitallisia. Raskasmetalleista suurin osa on peräisin puun tuhkasta, ja tuhkaa levitetään metsään saman verran kuin hehtaarin täyden puuston luonnonpalossa, kertoo Airaksinen.

Tutkija Irmeli Taipalinen Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta vaatii vielä lisää tutkimuksia, ennen kuin tuhkanlevitys otetaan laajamittaisesti käyttöön. Airaksinen toivoo, että puun energiakäyttö laajenisi myös aluelämpölaitoksiin, jolloin lannoiteseosta voitaisiin tehdä myös taajamalietteistä ja paikallisen lämpölaitoksen tuhkasta.
-Jos liete kelpaa nykyisin peltolannoitteeksi, niin mikä siitä tekee metsässä epäkelvollisen, ihmettelee Airaksinen.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.