TV-Opas

Hallituksen säästöt ajavat hakemaan apurahoja – kilpailu kiristyy

Tiukka taloustilanne, isot tohtorikoulutusmäärät ja menoleikkaukset näkyvät säätiöiden apurahahakemuksissa. Suurista säätiöistä kerrotaan STT:lle, että hakijamäärien nousu on ollut viime vuosina selvä trendi.

Tuottoisan sijoitustoiminnan takia säätiöt ovat pystyneet lisäämään jaettavan rahan määrää, mutta kynnys rahan saamiseen hivuttautuu silti ylöspäin.

– Kilpailu on kiristynyt, hakemuksia tulee entistä enemmän. Meillä näkyy se paine, mikä syntyy julkisen rahoituksen niukemmista resursseista, kertoo Suomen Kulttuurirahaston SKR:n apurahoista vastaava asiamies Juhana Lassila.

Tänä vuonna SKR jakaa keskusrahastostaan 25 miljoonaa euroa, kun viime vuonna summa oli 23 miljoonaa. Tarkemmin säätiö kertoo tämän vuoden rahanjaostaan kuun taitteessa.

Koneen säätiöstä kantautuu hyvin samansuuntainen viesti. Säätiön mukaan tieteen puolella valtion leikkaukset näkyvät erityisesti siinä, että tutkimuslaitoksilta on tullut selvästi aikaisempaa enemmän hakemuksia.

– Tutkimuksessa painopiste on siirtynyt yksilöiden apurahoista hankeapurahoihin. Taiteen puolella julkista tukea saavilta organisaatioilta ja instituutioilta on tullut enemmän hakemuksia, Koneen säätiöstä kerrotaan.

Säätiö jakoi viime syksynä noin 22 miljoonaa euroa.

Muutos on huomattu myös Sigrid Juseliuksen säätiössä, joka on Suomen suurin yksityinen lääketieteen tutkimuksen tukija.

Viime vuonna se jakoi lääketieteen huippututkimukseen yli 17 miljoonaa euroa. Säätiön toimitusjohtajan Christian Elfvingin mukaan on vaikea sanoa varmasti, mistä trendi johtuu.

– Voidaan tietysti spekuloida, että se on tämä kilpailu joka vie siihen, ja ehkä osaksi yleinen tilanne.

Tuoreet tohtorit tarvitsevat rahaa

Asiamies Juhana Lassilan mukaan Suomen Kulttuurirahastossa paine on muutaman vuoden aikana kasvanut selvästi väitöskirjan jälkeiseen postdoc-rahoituksen suhteen. Kun vuonna 2009 postdoc-apurahojen osuus koko keskusrahaston jakamasta potista oli runsaat 8 prosenttia, se on tänä keväänä jo yli 14.

Luvuissa näkyy Lassilan mukaan Suomen voimakas tohtorikoulutus.

Monet säätiöt ovat pystyneet vastaamaan lisätarpeeseen nostamalla jaettavan apurahan määrää. Tähän syynä on esimerkiksi hyvin onnistunut sijoitustoiminta.

– 2000-luvun mittaan jaettava rahamäärä on 2–3-kertaistunut. Taustalla on muun muassa se, että osakekurssit ovat nousseet ja osinkoja jaetaan runsaasti, kertoo Svenska Kulturfondenin tiedottaja Henric Öhman.

Kulturfondenissa hakijoiden määrä on pysynyt viime vuosina varsin tasaisena. Kulturfonden jakaa vuosittain apurahoina hieman runsaat 30 miljoonaa euroa.

Säätiöt välttävät jyrkkiä heilahteluja

Säätiöt pyrkivät välttämään jyrkkiä heilahteluja jakosummissa. Jos tuotot kasvavat, määrää nostetaan maltillisesti, mutta sama pätee laskusuhdanteessa.

– Käyrä on vähän sen näköinen kuin Lapin vuoret eli laveaa ja suhteellisen tasaista, kuvailee Christian Elfving. Hän haluaa korostaa säätiöiden tärkeää roolia nykyisessä taloustilanteessa.

– Suomelle on onneksi, että on säätiöitä, jotka voivat olla mukana tukemassa tutkijoita ottaen huomioon valtion tiukan linjan, joka rokottaa yliopistoista.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.