Hallituksen tavoite paikallisen sopimisen edistämisestä tarkentuu lähipäivinä

Yksi hallituksen tavoitteista kilpailukyvyn vahvistamiseksi on paikallisen sopimisen edistäminen. Selvitysmies Harri Hietalan on määrä antaa lähipäivinä ehdotuksensa siitä, miten työehdoista sopimista yritystasolla voidaan edistää.

Työnantajien EK:n mukaan viime vuodet ovat osoittaneet, että yritysten pitäisi pystyä nopeammin reagoimaan globaalin markkinatilanteen joskus äkkivääriinkin muutoksiin: kun tilauskirjat tyhjenevät, työajoista ja palkoista voitaisiin sopia eri tavalla kuin aiemmin on suunniteltu.

Myös palkansaajapuolella nähdään paikallisen sopimisen lisääminen sinänsä myönteisenä, kunhan se on aidosti sopimista. Henkilöstön tasapuolinen asema pitää turvata, eikä sopiminen voi olla yksisuuntainen tie eli pelkkiä työehtojen heikennyksiä.

Kyseessä on pitkän aikavälin uudistus, ja työoikeuden professorin Seppo Koskisen mielestä yritykset luottavat ehkä liikaakin paikallisen sopimisen autuuteen. Huonoina aikoina työntekijäpuolella joudutaan nielemään heikennyksiä, mutta hyvänä aikana neuvotteluasetelmat ovat toisenlaiset. Yritysten asemaa voi kurjistaa esimerkiksi palkkakilpailu, kun työntekijät karkaavat paremmin maksaviin firmoihin.

Tämänhetkistä keskusteluilmapiiriä leimaa Koskisen mielestä se, että nyt eletään pitkässä laihojen vuosien putkessa.

– Työntekijäpuoli on aivan perustellusti sitä mieltä, että uskaltaako tässä luopua jostakin, kun ei niitä koskaan enää saa takaisin.

Miten henkilöstön asema turvataan?

Palkansaajapuolen kauhukuvissa työnantaja sanelee uudet ehdot.

Hallitusohjelman kirjauksessa todetaan, että henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa pitää vahvistaa osana paikallisen sopimisen edistämistä.

– Henkilöstön edustajille pitäisi saada osallistumisoikeus työpaikkojen hallintoon, sanoo edunvalvontayksikön johtaja Katarina Murto STTK:sta.

Hän näkee, että aivan ytimessä on tiedonsaanti – henkilöstön pitää tietää yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja suunnitelmista ajoissa pystyäkseen vaikuttamaan, eikä niin, että asiat tulevat yllätyksenä.

Selvitysmies Harri Hietalan mukaan keinoja henkilöstön aseman vahvistamiseen on mahdollista löytää katsomalla läpi yt-lakia ja henkilöstön edustusta koskevaa lakia.

Missä asioissa sopimista voidaan laajentaa?

Helpoimmassa päässä paikallisen sopimisen lisäämistä ovat työaikakysymykset, kuten työaikapankit. Sen sijaan irtisanomisperusteisiin, sairauspoissaoloihin tai työhyvinvointiin liittyvissä asioissa tuskin liikutaan.

Työmarkkinaosapuolilla on hyvin erilaisiakin näkemyksiä siitä, millaisiin asioihin paikallista sopimista pitäisi pystyä laajentamaan. Työnantajien EK haluaisi esimerkiksi mahdollisuuden joustaa kriisitilanteessa paikallisesti työehtosopimuksessa sovituista palkankorotuksista, kuten tehtiin Saksassa finanssikriisin iskiessä vuonna 2009.

Professorin mukaan tällainen joustomahdollisuus olisi kyllä täysin mahdollista toteuttaa työehtosopimukseen lisättävän kriisitilasäännöksen muodossa.

– Ne edellytykset, milloin yritys on kriisitilassa ja kuinka pitkään tällainen yritys voisi sopia heikennyksistä, ovat vaikeita kysymyksiä, Koskinen myöntää.

Palkansaajapuolella ei innostuta ajatuksesta.

– Se johtaisi helposti siihen, että melko kevein perustein lähdetään palkanalennuksiin, arvioi STTK:n Murto. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.