Hallituksen vuokra-asumisen tulorajalinja kauhistuttaa: "Parempituloista työtä ei kannata vastaanottaa"

Helsingin kaupunki ei ymmärrä tuoreen hallituksen linjausta palauttaa tulorajat julkiseen vuokra-asumiseen.

Kyseessä on hallitusohjelman liite, jonka mukaan julkisesti tuetun vuokra-asumisen asukasvalinnan tarveharkintaan asetetaan tulorajat. Jatkossa asukkaan tulot tarkistetaan ARA-asuntoon muuton ja asunnon vaihdon yhteydessä sekä uusissa sopimuksissa viiden vuoden välein. 

Tarkoituksena on kohdentaa muutenkin riittämättömät kaupunkien vuokra-asunnot pienempituloisille. Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki pitää esitystä kehnona.

– Se voisi vaikuttaa vaikka siihen, että jos olisi osapäiväinen kaupan kassa ja sitten saisi täysipäiväisen työn, mitä monet toivoo, niin sitten käytännössä saattaisi mennä näistä tulorahoista yli ja sitten menettäisi jollain aikavälillä oikeuden menettää oikeuden asua kaupungin vuokra-asunnossa. 

"Kokonaan uusi tuloloukku"

Hallitus profiloitui ohjelmassaan purkamaan tuloloukkuja. Sinnemäen mukaan nyt synnytetään juuri sellaista.

– Helsingin  näkemyksen ja kokemuksen mukaan tämä nimenomaan loisi kokonaan uuden tuloloukun, jatkaa Helsingin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava Sinnemäki.

Kassatyön lisäksi apulaiskaupunginjohtaja näkee linjauksen olevan arveluttava sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta.

– Tyypillinen perhe, jossa nainen on kotona hoitamassa lapsia, vaikka kotihoidon tuella ja miettii, kannattaako siirtyä takaisin työelämään, niin silloin tulot nousee juuri niin paljon, että perhe saattaa mennä näiden tulorajojen yli. 

Tulorajojen poistoa selvitetty: "Ei näkyvää vaikutusta"

Helsingin vuokra-asunnoissa asuu noin 100 000 ihmistä. Asuinalueiden segregaation ja byrokratian pelätään kasvavan. 

– Jos kaikkien tulot pitäisi tarkistaa viiden vuoden välein, se tarkoittaisi useiden kymmenientuhansien tulojen tarkistamista joka vuosi, että se olisi aika iso byrokraattinen työ lisää verrattuna nykyjärjestelmään. 

Tulorajat poistuivat vuonna 2008. Vaikutuksia selvitettiin kaksi vuotta myöhemmin.

– Selvityksen mukaan tulorajojen poiston myötä hyvätuloisten hakijoiden osuus ei juurikaan lisääntynyt asukkaita ensi kertaa valittaessa. Ei juurikaan näkyviä vaikutuksia asukkaita ensi kertaa valittaessa, kertoo ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti.

Pienituloisten määrä kasvoi tulorajojen poistuttua

Ympäristöministeriön raportti viime vuodelta "Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen"  kertoo, että koko maan tasolla alimman tuloviidenneksen osuus on ara-vuokralaisissa hieman kasvanut ja kolmen ylimmän vastaavasti vähentynyt. Raportissa on verrattu vuotta 2011 vuoteen 2005. Kuuden vuoden takaisesta asukasrakenteessa on tapahtunut pieni siirtymä pienempituloisten suuntaan.

Myös pääkaupunkiseudun ara-vuokralaisten tulojakaumassa on viime vuosikymmenen puoliväliin verrattuna tapahtunut pieni siirtymä pienempituloiseen suuntaan. Alimman tuloviidenneksen osuus on kasvanut 32 prosentista 34 prosenttiin, kahden ylimmän vähentynyt 27 prosentista 25 prosenttiin.

Yksi tekijä muutoksen takana saattaa olla ara-vuokra-asuntokannan
supistuminen rajoituksista vapautumisen myötä.

"Kun tulotaso otetaan huomioon yhtenä asukasvalinnan kriteerinä, on odotettavissakin, että supistuneeseen kantaan valitut painottuisivat entistä suuremmassa määrin pienituloisiin", raportissa sanotaan.

Asumisasioitakin hoitava ministeri Kimmo Tiilikainen ei ehtinyt maanantaina kommentoida asiaa. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.