Hallitus pohtii peltipoliisien määrän lisäämistä – tavoitteena täyttää valtion kirstua sakkomaksuilla

Hallitus kaavailee peltipoliisien lisäämistä teiden varsille, kun sakkomaksujen korotusaikeet ajautuivat vaikeuksiin. 

Hallitus etsii uutta keinoa kerätä nykyistä enemmän sakkorahoja, koska sakkojen korottaminen taloussyistä on osoittautumassa perustuslain vastaiseksi. 

Eduskunnan lakivaliokunta ratkaisee syyskuussa, mitä se tekee hallituksen esitykselle sakkojen korottamisesta. Esityksessä rikesakkoja nostettaisiin 25 prosentilla ja päiväsakot kaksinkertaistettaisiin nykyisestä. Rikesakot tuplattiin kertaalleen jo viime vuoden syyskuussa, ja hallitus esitti sakkojen korottamista toistamiseen helmikuussa.

Sakkomaksuilla 100 miljoonaa vuodessa

Perustuslakivaliokunta linjasi omassa lausunnossaan lakivaliokunnalle, ettei valtiontalouden sopeutustoimia voida pitää hyväksyttävänä perusteena korottaa sakkoja. 

Hallituksen tavoitteena on ollut saada kerättyä sakkomaksujen korotuksilla noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Jo tänä vuonna lisätuloja pitäisi tulla hallitusohjelman mukaan yli 50 miljoonaa euroa. Tavoitteeseen ei päästä, sillä viime syksynä sovitusta rikesakkojen korotuksesta kertyy vain 20 miljoonan potti. Uudet korotukset eivät ehtisi vaikuttaa, vaikka eduskunta hyväksyisikin ne. 

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) kertoo, että hallituksessa on ollut puhetta automaattisen nopeusvalvonnan lisäämistä. Mitään ei ole vielä päätetty. 

"Valvonnan lisääminen fiksumpi tie"

Poliisitaustainen Tolvanen uskoo, että peltipoliisien lisääminen olisi helpommin perusteltavissa kuin sakkojen korotus, koska kiinnijäämisriskin kasvu parantaa tutkitusti liikenneturvallisuutta. Sen sijaan rangaistusten korottamisen vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen ei ole tutkimustietoa. Muun rikollisuuden osalta asiaa on tutkittu ja myönteinen vaikutus on havaittu lyhytaikaiseksi. 

– Valvonnan määrän lisääminen, oli kyse oikeista poliiseista tai peltipoliiseista, olisi fiksumpi tie parantaa liikenneturvallisuutta. Kun puhutaan peltipoliiseista, niin kyllähän se ehdottomasti tuo lisää tuloja valtiolle.  

– Luulen, että ihmiset hyväksyisivät uudet peltipoliisit, jos ne sijoitettaisiin järkevästi risteysalueelle, lähelle kouluja vaarallisiin paikkoihin.  

Noin joka 20. tolpassa kamera

Suomessa on tällä hetkellä noin 930 kameravalvontatolppaa. Kameroita on yhteensä 90, mutta niiden käyttöaste on noin 40 prosenttia. Kamerat räpsivät vuosittain valtion kassaan noin 35miljoonan euron tulot. Kameroiden määrä on nousemassa loppuvuodesta 60:lla. 

Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja ylikomisario Dennis Pasterstein huomauttaa, että kameroiden ja tolppien lisääminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös ihmisiä tutkimaan kuvat ja päättämään seuraamuksista. 

Pastersteinin mukaan yksi uusi työntekijä liikennevalvontaan maksaa vuodessa runsaat 50 000 euroa ja tuo merkittäviä säästöjä, kun liikenneturvallisuus lisääntyy ja onnettomuuksien määrä vähenee. Lisäksi yksi lisätyöntekijä Liikenneturvallisuuskeskukseen tuottaa laskennallisesti noin miljoonan euron sakkotulot.  

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.