Hallitus sopi lisäbudjetista

Valtion velkaa lyhennetään tänä vuonna 8,5 miljardia enemmän kuin varsinaiseen budjettiin on merkitty.

Hallitus sopi aamupäivällä lisäbudjettiesityksestä, jossa lyhennys katetaan ennakoitua suuremmilla tuloilla ja pienentämällä valtion kassaa. Velanmaksuun käytetään tänä vuonna kaikkiaan 23 miljardia markkaa, sillä varsinaisessa budjetissa on tähän tarkoitukseen 14,5 miljardia markkaa.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö perusteli velan vähennysvauhtia lainoista aiheutuvilla suurilla korkomenoilla. Hänen mielestään on edullisempaa maksaa pois korkeakorkoisia lainoja kuin pitää varoja pienemmällä tuotolla valtion kassassa. 8,5 miljardin markan lyhennys vähentää korkomenoja joka vuosi puolella miljardilla markalla. Valtion kassasta otetaan 4,7 miljardia markkaa aiempia ylijäämiä talousarvion katteeksi.

Vasemmistoliitto ajoi hallituksessa hieman hitaampaa valtionvelan maksuvauhtia. Puolueen ministerit olisivat jättäneen kassaan 3 miljardia markkaa enemmän. Tämän summan käytöstä olisi sovittu myöhemmin. Todennäköisesti kiista lyhennysvauhdista siirtyy elokuun budjettiriiheen. Ylimääräisille tuloille on helppo keksiä muutakin käyttöä, kuten köyhyyspaketin täydentäminen ja työmarkkinatuen tasokorotus. Lisäbudjetin tulopuolta nostavat lisäksi odotettua suuremmat vero- ja osinkotulot. Veroja kertyy 3,1 miljardia ja osinkotuloja 2,5 miljardia markkaa ennakoitua enemmän. Osinkoja on saatu lähinnä Sammolta. Suomen Pankin voiton tuloutus on 766 miljoonaa markkaa.

Kuljetuskoptereihin tukijärjestelmä

Hallitus esittää kuljetushelikoptereiden huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittämiseen runsaan miljardin

markan suuruista tilausvaltuutta. Hankinta perustuu eduskunnan aiempiin päätöksiin ja se on otettu huomioon puolustusministeriön kuluvan vuoden kehyksissä. Puolustusministeri Jan-Erik Enestam halusi tilausvaltuuden jo lisäbudjettiin. Ajatuksena on saada huoltojärjestelmästä alennusta koptereiden valmistajilta, kun heillä ei vielä ole varmuutta yhteispohjoismaisen helikopteritilauksen toimittajasta.

Lisäbudjettiin sisältyy muita kuin velanmaksumenoja 2,9 miljardin markan edestä. Niitä ovat mm. tupon mukaiset palkankorotukset ja muut menonlisäykset. Kuntien valtionosuuksiin hallitus esittää lisäystä verotulotasauksien vuoksi 200 miljoonaa ja kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin 20 miljoonaa markkaa. Lisäyksiä on merkitty myös EU:n rakennerahastosta maksettavien hankkeiden kansallisiin rahoitusosuuksiin ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämiseen.

Poriin perustettavan ammattilentäjiä kouluttavan ammatillisen erikoisoppilaitoksen osakkeiden merkintään varataan 49,5 miljoonaa markkaa. Maatalouden kansallinen tuki saa 100 miljoona markan lisäyksen, BSE-taudin torjunta 34 miljoonaa ja ympäristötuki 40 miljoonaa markkaa.

Tiehankkeisiin kokonaissuunnitelma

Rataverkon investointeihin hallitus lupaa 133 miljoonaa markkaa. Liminka-Oulu-tiehanke turvataan sallimalla sen rakentamista koskevien sitoumusten tekeminen. Kaikki muut suuret tiehakkeet, kuten Koskenkylä-Kouvola puidaan sen jälkeen kun liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen on tuonut tienpidon kokonaissuunnitelman hallituksen käsittelyyn.

Työttömyysastearvion tarkentumisen vuoksi maatalousyrittäjien lomituspalvelun määräraha kasvaa 120 miljoonalla ja työttömyyskassojen saama valtionosuus 150 miljoonalla markalla. Hallitus esittää asunto-osakeyhtiötalojen korkotuen ottamista jälleen käyttöön. Lisäbudjetissa pyydetään lisäksi eduskunnalta valtuutta sille, että valtio voisi luopua kokonaan omistuksestaan Sampo Oyj:ssä.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.