Halonen tutustuu Romanian romanien karuihin olosuhteisiin

Romurautaa keräävät romanit ovat löytäneet vanhan auton korin Bukarestissa. Kuva kesäkuulta 2000.

Kestopuheenaihe Suomessa ovat Romaniasta tänne tulleet romaniperheet, jotka elättävät itsensä kerjäämällä. Säiden lämmetessä heidän määränsä on taas kasvussa. Ilmiö on tuttu kaikissa Euroopan pääkaupungeissa.

Aihe nousee esille tänään, kun presidentti Tarja Halonen tekee valtiovierailun Romaniaan. Hän tapaa Bukarestissa iltapäivällä myös romanien parissa ponnistelevan vapaaehtoistyöntekijän Mauri Ojalan-

- Olen muun muassa tehnyt taloja, järjestänyt heille koulutusta ja sairaanhoitoa, vienyt synnytykseen ja haudannut heitä, Ojala kertoo työstään romanien keskuudessa.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen

Ojala on tullut pahasti ränsistyneeseen romanien asuinkortteliin aivan Bukarestin keskustassa. Joku käyttäisi alueesta nimitystä getto, ja hyvästä syystä. Korttelissa asuu pysyvästi noin sata ihmistä, perheitä on kolmessa sukupolvessa, lapsia on paljon.

Rakennukset valmistuivat 1800-luvun lopulla, eikä niitä ole juurikaan sen jälkeen kunnostetuttu. Juoksevaa vettä ei ole, sähköä riittää vain joillekin perheille, ja lapset käyvät koulua satunnaisesti.

´- Eilen meille tuotiin nuo kaksi ekologista käymälää, koska kunnallisvaalit ovat tulossa. He sanoivat: äänestäkää nyt meitä. Vastasin: ostatteko meidän äänemme parilla vessalla, kertoo korttelissa asustava Ion Matake.

- Täällä on kaikki rapistunut. Pelkäämme koko ajan, että uusi maanjäristys romahduttaa nämä talot. Pienikin järistys riittäisi siihen, sanoo Anghel Marin.

Maanjäristyksen pelkoon on todellista aihetta. Vuonna 1977 osa Bukarestista tuhoutui ja 1500 ihmistä kuoli järistyksessä.

Romaniassa asuu yli kaksi miljoonaa romania, ja kahdeksan vuotta sitten maahan muuttanut Ojala on ottanut elämäntehtäväkseen heidän auttamisensa.

- Sotien jälkeen oli Suomessakin vielä hyveenä huolehtia ihmisistä. Tänä päivänä se on meillä unohdettu, Ojala pohtii.

Mauri Ojalan varsinainen työsarka on Transsilvanian pienissä kylissä, jonne hän on rakentanut yksityisten avustusten varassa jo satakunta taloa.

Hänen kättensä jälki näkyy myös kymmenissä kaivoissa ja viemäreissä, jotka hän on itse muurannut. Miehen ponnistelut ovat vähintäänkin hatunnoston arvoinen saavutus.

Romania on ollut viime vuoden alusta EU:n jäsen, ja unionin rajat ovat auenneet myös maan romanivähemmistölle. Karkean arvion mukaan heitä on lähtenyt paremman elämän toivossa eri puolille Eurooppaa jopa parisataa tuhatta, osa Suomeen.

- Tunnen monia, jotka ovat olleet ulkomailla töissä. Ne joilla oli virallinen työsopimus, pärjäsivät. Muut kärsivät paljon, Anghel Marin sanoo.

Ihmiset elävät todella kurjissa oloissa, mutta monilla paikoilla, varsinkin maaseudulla romanien elinolot ovat suorastaan uskomattomat.

- Vertaus eläimiin ei ehkä ole oikea, mutta lähinnä oikeaa: he hakevat ruokansa kaatopaikoilta, Ojala kuvailee.

Ojala on vankasti sitä mieltä, että päähänpotkittua romanivähemmistöä tulisi auttaa sen kotioloissa, siksi EU-rajojen aukeaminen on hankaloittanut avustustoimia.

Samalla myös houkutukset ovat lisääntyneet. Jopa kerjäläinen ansaitsee rikkaassa EU:ssa enemmän kuin romani täällä normaalissa ansiotyössä.

Romanien hakeutuminen muihin EU-maihin - myös Suomeen - nousee esille tänään, kun presidentti Halonen tapaa Bukarestin poliittista johtoa presidentti Traian Basescusta alkaen.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.