Halonen varoittaa jättämästä politiikkaa vain kovapintaisille

Presidentti arvioi kokoomuksen siirtyneen selvästi sotilaallisen liittoutumisen suuntaan. Halonen sanoo myös, että pääministeri Vanhanen on osittain oikeassa, kun hän on rajoittanut ministereidensä puheita keskeneräisistä asioista.

Presidentti Tarja Halonen sanoo median koventuneen. Jopa niin, että jos hän nyt puntaroisi politiikkaan lähtöä, edessä saattaisi olla tiukka mietintä.

Politiikkaan lähtijän on presidentin mukaan toki tiedettävä, että yhteisten asioiden hoitajaksi ryhtyminen vie osan yksityisyydestä.

- Mutta se ei saisi merkitä totaalisesti sen menettämistä. Silloin me siirrymme askeleen sellaisen yhteiskunnan piiriin, jossa vain kaikkein kovapintaisimmat uskaltavat lähteä politiikkaan, Halonen sanoo STT:n haastattelussa.

- Niin hyvää tai viatonta tai virheetöntä ihmistä ei olekaan, joka ei voisi aiheuttaa joko itselleen tai läheisilleen sellaista tilannetta, että se on kohtuuttoman kova.

Tätä yksityisyyden rajaa myös pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) selvittää Pääministerin morsian -kirjan kustantajaa koskevalla oikeusjutullaan, Halonen arvioi.

Presidentin omalla lähipiirillä ei ole juuri ollut ongelmia julkisuuden kanssa. Luultavaa onkin, että julkisuus ei sittenkään olisi saanut peloteltua häntä politiikan tantereilta.

- Voi olla, että kuitenkin olisin lähtenyt, hän naurahtaa.

Vanhanen "osittain oikeassa"

Paitsi politiikkojen yksityiselämästä, on Vanhasen innoittamana keskusteltu myös siitä, saako keskeneräisistä asioista puhua julkisuudessa. Halosen mukaan Vanhanen on osittain oikeassa, kun hän on suitsinut ministereidensä suita soukemmalle.

Poliittisesti herkät asiat saattavat epäonnistua, jos ne livahtavat julkisuuteen kesken valmistelun.

- Sitähän siinä haetaan: mikä on valmis ja mikä on vaarallisesti kesken. Se on yksi osa demokratian pohdintaa.

- Kyllä avoimessakin yhteiskunnassa oikea ajoitus on tärkeä asia. Media on syvästi paheksunut Vanhasen salailulinjaa. Mutta kestääkö media itse arvostelua?

Halosen mukaan media on kovasti kiinnostunut siitä, mitä siitä sanotaan. Rivejä ja rivienvälejä luetaan niin tarkkaan, että kritiikkiä ounastellaan usein sielläkin, missä sitä ei ole. Sama tosin koskee myös poliitikkoja ja liike-elämää.

- Siinä mielessä on vaikea keskustella rakentavasti siitä, mikä on esimerkiksi tämän valtiomahdin, median, merkitys tänä päivänä, miten se vaihtelee eri maissa ja minkätyyppinen tiedonvälitys, ihmisiin vaikuttaminen on tänään ja millainen se on mahdollisesti tulevaisuudessa.

"Kansa on kahdesti äänestänyt"

Halosen mukaan eduskunnassa on selvästi haluja muuttaa perustuslakia ja siirtää ulkopolitiikkaa nykyistä enemmän hallituksen vastuulle ja sitä kautta parlamentaariseen valvontaan. Presidentti epäilee, lisäisikö muutos kansanvaltaa.

- Siinä tulee vierekkäin pohdittavaksi, että kansa on kahdesti äänestänyt - kerran eduskuntaa, toisen kerran presidenttiä - niin eduskunnan äänestäminen on sitten kuitenkin jotenkin demokraattisempaa.

Kevään eduskuntavaalien jälkeen myös sanailu itse ulkopoliittisesta linjasta on sähäköitynyt, erityisesti kokoomuksen vetämänä. Perinteisen suomalaislinjan rinnalle on tarjottu nopealiikkeisempää, ehkä värikkäämpääkin tapaa toimia.

Kuinka aktiivisesti presidentti aikoo osallistua, kun tätä linjaa päivitetään uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteon valmistelussa?

- Ihan tehtäväni mukaisesti. Monet politiikan seuraajat ovat näkevinään presidentissä harmistusta siitä, että hän olisi jäänyt sivuun ulkopoliittisesta keskustelusta.

Onko tämä vaikutelma väärä?

- On.

Sukupolvien erosta ei kyse

Kokoomuksen Halonen arvioi selvästi siirtyneen sotilaallisen liittoutumisen suuntaan.

- Minä en sano Naton jäseneksi, mutta liittoutumisen suuntaan. Siinä on ollut oman käsialan tai linjan hakemista, joka on jonkin verran näkynyt.

Kokoomuspolitiikoista ulkoministeri Ilkka Kanerva on Haloselle läheisin, jo tehtävänsäkin puolesta. Puolustusministeri Jyri Häkämiehestä ja osin myös puheenjohtaja Jyrki Kataisesta poiketen Kanervan ulkopoliittiset puheet eivät ole synnyttäneet jälkipyykkiä siitä, ollaanko nyt Suomen linjalla.

- Ihmiset puhuvat ja puhuvat mitä haluavat. Mutta jos ihmiset ovat jossain virassa, he puhuvat myös viran puolesta. Oli sitten ministeri tai presidentti, hän edustaa myös instituutionsa, maan tai hallituksen linjaa.

Jokunen nuorempi poliitikko on arvellut, että meneillään on sukupolvenvaihdos ja että tämä selittäisi kielenkäytön muutokset ulkopoliittisessa keskustelussa.

- Miten tämä sopii Sauli Niinistöön? Niinistöhän on ollut heidän presidenttiehdokkaansa. Siinä kai ei voi sukupolvien erosta puhua, kun on muutama vuosi ikäeroa, Halonen napauttaa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.