Hätäkeskusten tietojärjestelmissä hiomisen varaa

Viime vuosina on otsikoihin noussut tapauksia, missä hätäkeskus on lähettänyt ambulanssin väärään kaupunkiin, tai avuin tulo on pahasti viivästynyt kohtalokkain seurauksin. Tuorein tapaus on viime viikolta Helsingistä, missä lattialle tuupertunut mies kuoli odoteltuaan apua yli tunnin. Hätäkeskuksessa avun tarve oli luokiteltu kiireettömäksi.

Helsingin hätäkeskuksen johtaja Markus Grönholm ei vielä lähde arvioivaan Helsingin tapausta, muttasyy viime vuosien tapauksissa on hänen mielestään koulutuksessa ja tietotekniikassa.

- Esimerkiksi Bulevardi niminen katu on meidän tietojärjestelmässä neljässä paikassa. Päivystäjän pitäisikin olla varma, että se katu on siinä omassa kunnassa vai onko puhelu jostain syystä välittynyt muun kunnan alueelta, silloin puhelu pitää ohjata oikeaan hätäkeskukseen. Erehtymisen mahdollisuus on. Matkapuhelimet eivät vielä anna sen puhelun paikkaa täsmällisesti. Puhelut voi verkossa siirtyä ihan toisen hätäkeskuksen alueellekkin.

Grönholmin mukaan on aina mahdollista, että hätäkeskuspäivystäjän ja soittajan välillä on kommunikaatio-ongelma, jolloin päivystäjä ei ymmärrä kuinka suuresta hädästä on kyse. Päivystäjillä on kuitenkin protokolla jonka mukaan puhelu etenee, päivystäjä pyrkii tietyillä kysymyksillä selvittämään potilaan tilan ja hädän kiireellisyys.

- Se on todettu hyväksi, että päivystäjä ohjaa puhelua ja hänellä on tietyt kyselyrutiinit riippuen minkälaista tehtävää lähdetään selvittämään.

Puhelut luokitellaan kiireen mukaan

Hätäkeskuksilla on neliportainen luokitus minkä mukaan hätäpuhelut luokitellaan kiireellisyyden mukaan.

Kiireellisimmässä tapauksessa potilaan elintoiminnot ovat vakavasti vaarantuneet ja hän menehtyy ellei apua saada pian. Kiireettömin hätä on sellainen missä potilas on sairas, mutta tarvitsee lähinnä vain kuljetusta hoitoon. Tällöin hoidon on oltava perillä noin puolentoista tunnin kuluttua.

Grönholmin mukaan apu saapuu yleensä paikalle siinä ajassa kun kyseisen tapauksen kiireellisyys vaatii.

- Kiireellisimmissä tapauksissa avun on saavuttava 8-12 minuutissa. Riippuu paljon siitä, kuinka lähellä ambulanssit ovat kohdetta ja ovatko ne vapaita. Useasti käy niin, että matalampi riskisemmästä tapauksesta siirretään ambulanssi kiireellisemmän tehtävän pariin tavoitettavuuden parantamiseksi.

Grönholm pitää vuonna 2001 tullutta uutta hätäkeskusjärjestelmää hyvänä. Helsingin osalta uudistus on vielä kesken, kaikkia hätäkeskuspäivystäjän paikkoja ei ole saatu täytettyä pätevillä päivystäjillä.

- Toiminta ei ole vielä sillä tasolla kuin me haluaisimme. Mutta se ei ole tämän järjestelmän vika, vaan siinä että hätäkeskuspäivystäjän koulutus ei tarjoa riittävästi päteviä päivystäjiä Etelä-Suomeen.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.