Hautala: Presidentin tärkein valtaoikeus on arvovalta

Vihreän liiton presidenttiehdokas Heidi Hautala näkee tasavallan presidentin ennen kaikkea arvojohtajana, henkilönä, joka saa kansalaiset keskustelemaan tulevaisuuden kannalta tärkeistä asioista.

MTV Mediaan kuuluvan Sävelradion ehdokashaastattelussa Hautala sanoo omaavansa kyvyn havaita sellaisia asioita, jotka eivät vielä ole nousseet pinnalle, mutta jotka ovat selvästi muuttumassa suuren luokan kysymyksiksi. Edelleen hän sanoo olevansa keskusteleva ja oppiva johtaja – hän ei luule itse tietävänsä kaikkea – ja tämä liittyy siihen, että Hautala haluaisi myös suomalaisen yhteiskunnan olevan keskusteleva ja oppiva.

– Meillä on hyvin iso haaste siinä, että miten esimerkiksi tätä hyvinvointiyhteiskuntaamme uudistamme niin, että uudistus on myös oikeudenmukainen. Tämä vaatii laajaa kansalaiskeskustelua, arvioi Hautala.

Oikeudenmukaisuutta toivovat kansalaiset myös presidentiltään. Hautala näkee tuon oikeudenmukaisuuden niin, että kun maailman muutos globalisaation myötä vain kiihtyy, niin tarvitaan esimerkiksi työelämään uutta joustavuutta, mutta muutokset eivät saa kohdistua epäoikeudenmukaisesti eri ryhmiin. Presidentti ei tällaisessa tilanteessa saa olla sitoutunut puolueisiin tai etujärjestöihin, hän ei toisin sanoen saa politikoida.

Presidenttivallan pönkittäjät haikailevat Kekkosen aikoja

Hautala näkee nykyisessä tilanteessa, mm. kiistassa kriisinhallintajoukkojen käytöstä päättämisessä pyrkimystä presidentin vallan ylikorostamiseen:

– Ei ehkä mitenkään epätyypillisesti edeltäjiinsä verrattuna myös presidentti Tarja Halonen on pyrkinyt pikemminkin ylikorostamaan näitä presidentille perustuslaissa taattuja valtaoikeuksista, kuin tyytymään siihen rooliin, mikä hänellä perustuslain mukaan on.

Hautala pitää tätä ongelmana ja arvelee, että melkein kaikki presidenttiehdokkaat haluavat esiintyä mielipidetiedustelujen esiin nostamana ”vahvana johtajana”:

- Minä näen tämän hyvin paljon kaipuuna entisiin aikoihin. Ehkä taustalla on se, että aikanaan vahva presidentinvalta loi turvallisuuden tunnetta. Itsekin olin 26-vuotias, kun presidentin nimi ei enää ollut Urho Kekkonen. Hänen aikanaanhan presidentti sanoi ensimmäisen ja viimeisen sanan miltei kaikessa mitä Suomen politiikassa tapahtui, mutta tämä aika on jo kaukana takana.

Hautalan mielestä aika on kypsä sille, että kolmen suuren puolueen vastahakoisuudesta huolimatta ryhdytään pohtimaan tulevaisuuden presidentin roolia. Hänen mielestään presidentin tärkein valtaoikeus on arvovalta – se että hän saa mielipiteillään ja kannanotoillaan aikana muutosprosesseja ja luo yhteiskuntaan myönteistä ilmapiiriä.

- En pidä siitä, että presidentti korostaa muodollisia valtaoikeuksiaan, eikä minusta ulkopolitiikkaa voi enää erottaa sisäpolitiikasta nimenomaan globalisaation takia. Tämä on ilmeisesti yllättänyt meidät täysin. Kansainvälisessä politiikassa puhutaan asioista, jotka vaikuttavat suomalaisten työpaikkojen säilymiseen, ympäristöön, kuluttajien oikeuksiin, ruokaan – eli kaikkeen hyvin arkipäiväiseen. En näe mitään perusteita sille, että tulevaisuudessa presidentillä pitäisi olla erityisasema ulkopolitiikassa kun hänellä ei ole enää sitä sisäpolitiikassakaan!

Globalisaatio ja ympäristökysymykset tärkeitä

Vihreiden presidenttiehdokas kiittelee Sävelradion haastattelussa presidentti Halosen globalisaatiokannanottoja. Hautalan mukaan Halonen on tuonut erittäin hvin esiin globalisaation haastetta.

Kun eräät presidenttiehdokkaat ovat kyseenalaistaneet Halosen työtä tässä suhteessa, haluaa Hautala tukea ja puolustaa presidenttiä globalisaation inhimillistäjänä ja sen takaajana, että kehityksen hyödyt ja haitat jakautuisivat oikeudenmukaisesti.

Sellaisia asioita, joita kukaan muu presidenttiehdokas ei ilmeisesti ainakaan muutamaa iskulausetta enempää vaalikeskusteluun nosta, ovat Hautalalla ymmärrettävästikin ympäristöasiat.

- Kun nyt on käynyt ilmi, että maailman ilmasto muuttuu voimakkaasti, olisi vastuutonta olla nyt tekemättä sellaisia ratkaisuja, joilla muutosten arvaamattomat seuraukset saataisiin hillityksi. Ilmastonmuutosten seuraukset tulevat muuten olemaan yhä rajumpia ja ne kohdistuvat kyllä myös suomalaisiin.

Heidi Hautala haluaisi myös elvyttää ns. kansalaisyhteiskunnan. Tätä on hänen mukaansa jo Suomessa tapahtunutkin ja siinä presidentillä voisi olla myönteinen rooli. Hautala muistuttaa presidentti Martti Ahtisaaren puolison Eeva Ahtisaaren vaikutuksesta herättäjänä koululaisten iltapäivähoidon suhteen ja arvelee, että juuri tämäntyyppisiä asioita myös presidentti voisi nostaa keskusteluun.

Suomi on vetäytynyt EU:ssa

Entisenä europarlamentaarikkona Hautala seuraa tarkoin Suomen roolia EU:ssa. Hänen mielestään nykyinen hallitus on hylännyt Suomen roolin eurooppalaista kehitystä eteenpäin viitoittavana maana. Hautala sanoo vertaavansa nykyhallitusta tässä suhteessa kahteen edelliseen ja antaa tunnustusta etenkin edelliselle pääministerille Paavo Lipposelle.

- Lipposella oli näkemys siitä, mihin Euroopan kehitys on menossa ja hän sai tähän kehitykseen mukaan sekä hallituksen että presidentin.

Pääministeri Vanhasen kohdalla Hautala ei tällaista näkemyksellisyyttä havaitse.

- Pikemminkin olemme taantuneet tilaan, jossa isojen EU-maiden päätöksiä myötäillään ja haetaan perusteluja kannanmuutoksille – esimerkkinä vaikkapa EU:n kasvu- ja vakaussopimus.

EU:n perustuslain kohtalosta Hautala on sitä mieltä, että kolhuja saanutta perustuslakiesitystä on muutettava, jotta se on mahdollisuus saada läpi myös sen torjuneissa maissa. Muutoksia olisi valmisteltava mm. laajalla, eurooppalaisella kansalaiskeskustelulla, jossa mentäisiin kansallisten raja-aitojen yli ja sen jälkeen esimerkiksi europarlamenttivaalien yhteydessä vuonna 2009 kaikissa EU-maissa samanaikaisesti järjestettäisiin kansanäänestys uudesta, muutetusta perustuslakiesityksestä.

Venäjän yhteiskunnassa sortovallan piirteitä

Venäjästä ei ole Hautalan mielestä keskustelu presidentinvaalien alla riittävästi. Hän näkee suhteessa Venäjään ja siitä käytävään keskusteluun myös menneitä traumoja.

-Esimerkiksi siitä, millainen uhka, jos se sellainen on, Venäjä on Suomelle sotilaallisesti. Vain tämän keskustelun pohjalta päästäisiin aidosti pohtimaan sitä, millaiseen ryhmittymään Suomen olisi liityttävä; pitäisikö kuulua Natoon, vai riittääkö EU:n antama turva.

Hautala järjesti itse syksyllä asiantuntijakeskustelun aiheesta ja siinä yksimielisesti todettiin, ettei Venäjä ole sotilaallinen uhka. Sensijaan on Hautalasta selvää, että Venäjän yhteiskunnallinen kehitys on ongelmallista:

- Presidentti Vladimir Putin haluaa vahvasti asettaa koko kansalaisyhteiskunnan ohjaustoimien ja jopa sortotoimien kohteeksi. Eikö vähän tule mieleen Suomen autonomian ajan sortotoimet, kysyy Hautala.

- Näistä asioista tulisi keskustelua käydä. Onko tämä sellainen kehityskulku,joka tekee Venäjän edelleen Suomelle uhkaavaksi maaksi. En kuitenkaan näe, että siinäkään suhteessa sotilaallisen turvan hakeminen esimerkiksi Natosta olisi minkäänlainen vaihtoehto. Meidän tulee pyrkiä Euroopan unionin jäsenmaana pyrkiä sitomaan Venäjää kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin ja jatkuvasti muistuttaa presidentti Putinia siitä, että näin ei mikään moderni yhteiskunta voi toimia.

- Eivät myöskään yritykset voi hakeutua ja investoida sellaiseen maahan, jossa ei koskaan tiedä, minkä mielivaltaisen lakipykälän johdosta voi joutua syytettyjen penkille, Hautala sanoo.

Ruoanlaittoa ja visailuja

Heidi Hautala kertoo presidenttiehdokkuuteensa liittyvistä velvollisuuksia osallistua julkisuudessa mitä moninaisimpiin tempauksiin.

Sävelradion haastattelun jälkeen oli hänen Hietalahden asuntoonsa tulossa aikakauslehti, joka halusi testata presidenttiehdokkaan kokkauskykyjä.

Televisiossa on ollut ja yhä tulossa varsinaisten vaalikeskustelujen lisäksi erilaisia visailuja ja leikkejä, joissa katsojille yritetään valaista ehdokkaiden persoonaa virallisen olemuksen takaa. Heidi Hautala ei näitä viihdeosuuksia paheksu, vaan katsoo, että kyllä niitäkin tarvitaan ja niidenkin yhteydessä voi omia ajatuksiaan äänestäjille tarjota.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.