TV-Opas

Hehkeä Suomi-neito, aikuinen nainen vai äkäinen vanha akka?

Suomen satavuotisjuhlaan valmistaudutaan jo täyttä häkää.

Kansallisromanttinen Suomi-neito näyttää muuttuneen ikäväksi, rumaksi akaksi, jossa rasistit ja suvakit tappelevat keskustelupalstoilla, jossa leipäjonot pitenevät, työttömyys kasvaa, jossa hallitus on jämäkkä kuin keitetty spagetti ja jonka talous on ollut lähes lamassa – jos sitä sanaa uskaltaa edes käyttää – vuosikausia, eikä näkymä eteenpäin ole yhtään sen kummoisempi.

Mitä tulee mieleen Suomi-sanoista?

Mitä tulee mieleen suomalaisuutta kuvaavista tai Suomeen liitetyistä sanoista? Pekka Timonen pääsi ensimmäisenä vastaamaan STT:n sanatestiin ja selittämään käsitteitä ensimmäisellä mielleyhtymällä.

– Itsenäisyys: Saa päättää omista asioistaan.

– Sauna: Elävää perinnettä. Oma vuoro taloyhtiössä joka tiistai-ilta.

– Leijona: Yhteinen kansallinen symboli.

– Vuosi 1918: Itsenäisyyden ajan surkein vuosi.

– Paavo Nurmi: Mies kansakunnan kaapin päällä.

– Lapuan liike: Nuorta demokratiaa koetellut protesti.

– Talvisota: Käsittämätön selviytyminen. Kansakunnan kohtalonhetki.

– Mannerheim: Suuri kosmopoliitti, josta tuli Suomen historian keskeinen henkilö.

– Kekkonen: Valtiomies isolla etukirjaimella.

– Sibelius: Suomalaisen kulttuurin jättiläinen.

– Venäjä: Ikuinen naapuri.

– Suomettuminen: Osa tarinaamme.

– Euroopan unioni: Nykyinen perhe.

– Maahanmuutto: Pysyvää. Aina on muutettu ja muutetaan.

– Sipilän hallitus: Demokraattisesti valittu.

– Nokia: Suomen yrityshistorian huikein kertomus.

– Slush: Valtavaa energiaa ja tulevaisuuden uskoa.

– Koskenkorva: Enemmän kuin juoma.

– Salmiakki: Rakastettu erikoisuus.

– Mämmi: Suomalainen pääsiäinen.

– Mansikka: Suomen kesä.
(STT)

Tässäkö lähtökohtaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodelle 2017? Ei, ei, ei, sanoo juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen valtioneuvoston kansliasta. Suomen itsenäisyys on paljon suurempi asia kuin jokin päivänpoliittinen tai taloudellinen kysymys.

Timosen Suomi-kuvassa vaaleahiuksisesta lettipäisestä neidosta on kasvanut aikuinen nainen, joka tietää, mitä haluaa, on rohkea ja toteaa, että kaikenlaista on tullut tehtyä ja kaikenlaista on tapahtunut ja että joitain lommojakin on matkaan mahtunut. Kärttyistä akkaa Suomesta ei silti saa tekemälläkään.

Suomi on yksi maailman menestyneimpiä maita, muistuttaa Timonen.

– Sata vuotta sitten silloinen eduskunta teki viisaan päätöksen ja lähdimme omalle tielle. Resepti pätee yhä: ensin tahdoimme, sitten päätimme ja sen jälkeen toteutimme.

Timonen listaa viisi asiaa, joissa olemme maailman huippuja: kansanvalta, oikeusvaltio, tasa-arvo, sananvapaus ja koulutus.

Yhdessä vaikka sitten sen harmaan kiven läpi 

Suomi 100 on teettänyt Tilastokeskuksella tutkimuksen, jonka mukaan noin 75 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä osallistua Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlintaan. 

Lähes kahdeksan vastaajaa kymmenestä oli kiinnostunut saamaan lisätietoja juhlavuodesta. Väittämän ”Asioiden tekeminen yhdessä on ollut yksi Suomen tärkeimmistä menestystekijöistä” allekirjoittaa lähes jokainen, kun kysymystä tarkastellaan suhteessa Suomen tulevaisuuteen.

Juhlavuoden aiheista eniten kiinnostusta herättävät suomalainen luonto, yhteisöllisyys ja Suomen asema kansainvälisissä suhteissa.

Kaikki sinivalkoiset sydämet mukaan 

Mutta ketkä tähän yhteisöllisyyteen voivat osallistua? Timonen lainaa vapaasti Sakari Topeliuksen ajatuksia noin 150 vuoden takaa.

– Kuka on suomalainen? Jokainen, joka rakastaa Suomea ja on valmis noudattamaan sen lakeja ja tekemään työtä sen puolesta, sanoo Timonen.

– Tämä on kaikkien sinivalkoisten sydänten juhla.

Millä tempuilla kansalaiset sitten saadaan osallistumaan juhlavuoteen? Timonen toteaa, että sitä ei Senaatintorin laidan konttorissa pystytä päättämään. Juhlavuosi syntyy kansalaisten omasta innostuksesta, ehdotuksista, tapahtumista ja teoista.

– Juhlavuodesta tulee sellainen, millaiseksi suomalaiset sen haluavat tehdä. Juhlinta voi olla ihan pienimuotoista kaveriporukan kesken olevaa tai osallistumista eri tapahtumiin.

Suomi 100 -ohjelmaan voidaan hyväksyä laidasta laitaan olevia sisältöjä tilaisuuksia, kunhan niiden yleisenä ajatuksena on yhdessä-teema.

– Pienellä valtiolla ei ole varaa siihen, että emme tekisi yhdessä. Se ei ole sadassa vuodessa miksikään muuttunut, Timonen toteaa.

Vaikka historiaa halutaan muistaa ja kunnioittaa, katsoo Suomi-rouva tiukasti tulevaan, jälkikasvuaan unohtamatta.

– Kyllä juhlinnassa kuuluu lasten ja nuorten ääni. Kuuntelemme heitä, jotka tekevät huomisen Suomen.

Jos joku, niin Pekka Timonen luottaa Suomen menestykseen vastakin.

– 150-vuotisjuhlassa olemme vielä parempi maa kuin nyt, vakuuttaa Timonen kädessään Suomi-neidon muotoinen piparkakku.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.