Helsingissä joka neljäs toimeentulotuen saaja ulkomaalainen

Espoossa ulkomaalaisten toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kasvanut neljässä vuodessa noin 40 prosenttia.

Ulkomaalaisten toimeentulotukiasiakkaiden määrä kasvaa nopeammin kuin suomalaisten.

– Yleinen työllisyystilanne on heikko ja erityisen heikko se on maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä, sanoo Pasi Sipola, Espoon aikuisten sosiaalipalvelujen aluepäällikkö.

Ulkomaalaisia on toimeentulotukiluukulla enemmän kuin kaupungeissa. Esimerkiksi espoolaisista vajaat 8 prosenttia on ulkomaalaisia, toimeentulotuen saajista 21 prosenttia. Vantaalla joka viides toimeentulotuen saaja oli toissavuonna ulkomaalainen. Helsingissä viime vuoden toimeentulotuen saajista joka neljäs oli ulkomaalainen.

– Helsinkiin halutaan muuttaa muualta Suomesta koska ajatellaan, että täällä on paremmat mahdollisuudet työllistyä. Nyt kantasuomalaisetkaan eivät saa töitä, sanoo Maarit Sulavuori, Helsingin kaupungin aikuissosiaalityön johtaja.

Helsingissä ulkomaisten toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kasvanut kahdeksassa vuodessa jopa hiukan enemmän kuin suomalaisten toimeentulotukiasiakkaiden määrä -suomalaisia toimeentulotukiasiakkaita tuli lisää noin 4600, ulkomalaisia 4700.

Turussa ulkomaalaisten toimeentulotukiasiakkaiden määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 44 prosenttia, kun suomalaisten toimeentulotukiasiakkaiden määrä samana aikana väheni neljä prosenttia.

Paljon lapsia toimeentulotuen varassa

Helsingissä perustoimeentulotuen kustannukset olivat viime vuonna arviolta 144 miljoonaa euroa, mikä on 15 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Kunnat maksavat perustoimeentulotuesta puolet, valtio puolet.

Uudellamaalla asuu arviolta satatuhatta ulkomaalaista, noin puolet kaikista Suomen ulkomaalaisista. Toimeentulotukea hakivat eniten Venäjän, Viron, Somalian ja Irakin kansalaiset eli suurimmat ulkomaalaisryhmät.

Ulkomaalaisten työllistymisessä on suuria eroja. Ruotsalaiset ja virolaiset työllistyvät hyvin, mutta Turkissa ja Somaliassa syntyneistä joka toinen on työttömänä.

Toimeentulotuki ei koske vain aikuisia vaan myös lapset elävät sen varassa. Espoon ulkomaalaisista lapsista jo lähes joka toinen asuu perheessä, joka elää toimeentulotuella. Suomalaisten lapsista toimeentulotuen varassa on Espoossa 6,5 prosenttia.

– Toimeentulotuella eläminen ei saa stigmatisoida lasta. On tärkeää, että kaikki lapset saavat tasavertaisen koulutuksen. Pohjoismaissa kaikki lapset taustastaan riippumatta pystyvät etenemään ja voivat unelmoida vaikka professorin, poliisin tai terveydenhoitajan työstä, sanoo vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet.

Ohjeet epäselviä

Myöntäessään toimeentulotukea sosiaalityöntekijät pyrkivät noudattamaan sosiaali- ja terveysministeriön opasta toimeentulotukilain soveltajille. Ulkomaalaisten asiakkaiden kohdalla sen ohjeet koetaan kuitenkin epäselviksi.

– Nimenomaan sen suhteen, missä menee akuutin ja kiireellisen avun raja. Milloin on kyse pysyvästä oleskelusta, jolloin myönnetään toimeentulotukea pitkäaikaisesti, Helsingin Maarit Sulavuori sanoo.

Haasteellisimmiksi koetaan ne ulkomaalaisasiakkaat, joilla ei ole oleskelulupaa tai sitä koskeva valitusprosessi on kesken.

– Jos valtaväestöön kuuluva tai ulkomaalaistaustainen henkilö on esimerkiksi asunnottomana, millä perusteella lähdetään sijoittamaan henkilöä ja millaisia palveluja tarjoamaan? Välitön ja kiireellinen avun tarve pitää määritellä jokaisen kohdalla erikseen, sanoo Espoon Pasi Sipola.

Sama tuki kuuluu kaikille

Suomeen on haluttu houkutella maahanmuuttajia paikkaamaan tulevaa työvoimapulaa. Vähemmistövaltuutetun mukaan juuri siksi on tärkeää, ettei asiakkaita kohdella toimeentuloluukullakaan eri tavoin syntyperän vuoksi.

– Jos haluamme ulkomaalaisia tänne tekemään töitä, on tärkeää, että heillä on samanlaiset turvaverkostot kuin meillä kaikilla muillakin. Ulkomaalaisen on pystyttävä ajattelemaan että apua voi saada ilman pelkoa siitä että karkotetaan maasta. Jokaista on autettava riippumatta siitä onko hänellä paperit kunnossa, Biaudet sanoo.

Vähemmistövaltuutetun mielestä ulkomaalaisten korkeat työttömyysluvut kertovat siitä, että Suomen työelämässä on yhä syrjintää. Sosiaalityön ammattilaiset toivovat, että tämä muuttuisi mahdollisimman nopeasti.

– Toimeentulotuen kustannukset pysyvät korkeana niin kauan kun pystymme ratkaisemaan työllistymisen maahanmuuttajien osalta, Helsingin Sulavuori sanoo.

– Puhutaan siitä, että jatkossa syntyisi jopa työvoimapula. Tilanteen haltuunottamiseksi tarvittaisiin ihan järeitä toimenpiteitä, Espoon Sipola sanoo.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.