Hemilä: Virkistyskalastuksella on tulevaisuutta Suomessa

Virkistyskalastuksella on Suomessa tulevaisuutta, eikä sen kehittäminen maksa paljon, sanoo maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä. Harrastuksen kehittäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä ja verkostoitumista. Ministeri Hemilä puhui Suomen kalamiesten keskusliiton juhlaseminaarissa tänään eduskunnassa. Kalamiesten järjestö juhlii tänä vuonna 50-vuotista toimintaansa.

-Kehittämisen edellytyksenä on lisäksi se, että virkistyskalastuksen sosiaalinen merkitys sekä yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset tunnustetaan ja otetaan myös päätöksenteossa huomioon, huomautti Hemilä. Maa- ja metsätalousministeriön keskeisin tavoite vapaa-ajankalastuksen kehittämiseksi on tällä haavaa valtakunnallisen strategian laatiminen. Hanke aloitettiin laatimalla ensin työvoima- ja elinkeinokeskuskohtaiset vapaa-ajankalastuksen kehittämisohjelmat.

-Niiden pohjalta on tarkoitus laatia vielä kuluvan vuoden aikana valtakunnallinen kehittämisohjelma toimenpidestrategioineen. Valmistelutyön yhteydessä on tarkoitus kartoittaa myös järjestöjen tarpeet, kertoi Hemilä.

Eurooppalaista kalastuskulttuuria ei ole

Yhtenäisestä eurooppalaisesta kalastuskulttuurista ei voida puhua, sanoi professori Pekka Tuunainen. Hän toimii tutkimusprofessorina Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. Tuunainen jakaa Euroopan neljään yhtenäiseen alueeseen ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen sekä vesiviljelyn perusteella.

Näistä Itä-Eurooppa eroaa eniten muista alueista, sillä siellä on käynnissä perustavaa laatua oleva nopea taloudellinen ja hallinnollinen muutos myös kalataloudessa. Vesien omistusolot ja kalataloudelliset käyttömuodot ovat siellä hakemassa omia muotojaan. Pohjois-Eurooppa, etenkin Suomi, Ruotsi ja Norja, muodostavat sisävesien kalataloutta tarkastellen varsin yhtenäisen alueen. Tuunaisen mukaan leimaa antavia piirteitä siellä ovat sisävesien ammattikalastuksen heikkenevä trendi sekä kansan keskuudessa suuressa suosiossa oleva virkistyskalastusharrastus. Ominaista näille maille on voimakas vesien viljely.

Länsi- ja Etelä-Eurooppa suuntaa merelle

Länsi-Eurooppaa taas luonnehtii sisävesikalastuksen vähäisyys. Vapaa-ajankalastus on suosittu harrastus koko alueella. Kalastuksen kohteena ovat enimmäkseen muut kuin lohikalat. Pyynnin päätyttyä saaliskalat vapautetaan takaisin vesistöön. Vesiviljely on nopeasti kasvava kalatalouden osa-alue, ja valtaosa sen tuotannosta on kirjolohta ja karppia.

Etelä-Eurooppa eli Välimeren alueet maat ovat Tuunaisen mukaan kalataloudellisesti suuntautuneet Keski- ja Itä-Euroopan maita selvästi voimakkaammin merelle. Erot eri valtioiden välillä ovat suuria. Ammattikalastus on kokonaisuudessaan vähäistä. Niin ikään vapaa-ajankalastus sisävesissä on pientä paitsi Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa. Vesiviljely on kasvussa, ja tärkeimmät lajit ovat kirjolohi, karppi ja tilapia.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.