Henrik Lax: Kaksikielinen yhteiskunta opettaa ratkaisemaan konflikteja

RKP:n presidenttiehdokas Henrik Lax korostaa kaksikielisyyttä tekijänä, joka on saanut suomalaiset ymmärtämään vähemmistöjen asemaa omassa maassaan ja sopimaan sen vuoksi myös muualle sovittelemaan kieli- ja kansanryhmien välisiä kiistoja ja ristiriitoja presidentti Martti Ahtisaaren tapaan.

MTV Mediaan kuuluvan Sävelradion presidenttiehdokashaastattelussa ollut Henrik Lax pitää itseään presidentinvirkaan sopivana mm. siksi, että hallitsee kansainvälisen vuorovaikutuksen. Lax sanoo saaneensa hyvät arvosanat lautamiehiltä aikanaan käräjiä istuessaan, samoin hän sanoo saaneensa hyvää palautetta toimiessaan puheenjohtajana eduskunnan lakivaliokunnassa. Kyse on siitä, hän sanoo, että jaksaa kuunnella eri osapuolia ennakkoluulottomasti.

Presidenttiin kohdistuu runsaasti erilaisia odotuksia, jos asiaa ajatellaan kansalaisten näkökulmasta. Perustuslain pohjalta asiaa tarkasteltaessa presidentiltä vaaditaan Laxin mukaan ainakin hyvää kansainvälistä osaamista ja kiinnostusta kansainvälisiin asioihin. Tätä seikkaa myös presidenttiehdokas Henrik Lax painottaa:

-Minusta aivan keskeinen asia on Suomen asema maailmassa; sen selkeyttäminen ja profiilin nostaminen siinä. Siihen tarjoutuu presidentin virassa monia mahdollisuuksia. Mutta presidentin pitää toimia myös kansakunnan valistajana ja näkijänä. Pitää pystyä valmistelemaan kansaa myös tulossa oleviin muutoksiin.

Ulkopolitiikan neljä painopistealuetta

Tällaisista muutoksista Lax haluaa ulkopolitiikan alueelta nostaa esiin neljä keskeistä asiaa – muitakin hänen mukaansa on.

- Euroopan unioni on tavallaan halvaantunut Ranskan ja Alankomaiden hylättyä kansanäänestyksissään EU:n perustuslakiesityksen. Erittäin suuri ja erittäin tärkeä tehtävä on kansalaisten uskon palauttaminen EU:hun. Suomi tarvitsee vahvaa unionia ja Suomen valtiojohdon on nyt pidettävä tiiviitä suhteita muiden EU-maiden johtoon, jotta yhdessä saataisiin EU:n kansalaisten luottamus unioniin palautetuksi.

Lax nostaa toiseksi tärkeäksi asiaksi EU:n yhteisen, solidaarisen ja johdonmukaisen Venäjä-politiikan, jolla EU ja Venäjä saataisiin ajan mittaan lähemmäksi toisiaan. Tässä hän näkee Suomelle suuria toimintamahdollisuuksia. Itämeren alueen kehittäminen vauraammaksi ja vakaammaksi on kolmas asia, jossa Suomen pitäisi olla aktiivinen, jopa johtavassa roolissa.

Neljäntenä on sitten panostus transatlanttisten – siis Euroopan ja Amerikan välisten suhteiden kehittämiseen. Tässä suhteessa Herik Laxin mielestä olisi välttämätöntä, että Suomi vihdoin ja viimein liittyisi läntiseen sotilasliittoon Natoon.

- Nato on hyvin keskeinen neuvotteluelin, jossa monenkeskisesti pystytään myös Yhdysvaltojen kanssa käymään keskusteluja maailman tilanteesta. Ja aivan huomiotta on kotimaisessa keskustelussa jäänyt se, että liittymällä Natoon, Suomelle avautuisi aivan uudenlaiset mahdollisuudet toimia sillanrakentajana Venäjän ja USA:n välillä.

Ruotsalaisen kansanpuolueen presidenttiehdokas harmittelee sitä, ettei sen enempää nykyinen presidentti kuin pääministerikään ole osoittanut innostusta näitä asioita kohtaan. Varsinaista arvosanaa ulkopolitiikan tähänastisesta hoitamisesta Lax ei kuitenkaan halua antaa.

Valtaoikeuskiista on myrsky vesilasissa

Presidentinvaalitaistelun aikana sisäpolitiikassa puhjennut kiista presidentin valtaoikeuksista suhteessa EU:n kriisinhallintajoukoista päättämiseen ei Laxia juuri heilauta:

- En ole aiemminkaan huomannut mitään syytä muuttaa tätä nykykäytäntöä. Kyllä meidän oloissamme tasavallan presidentti ulkopolitiikan johtajana on hyvin luonteva ylipäällikkö.

Laxin mielestä nyt puhjennut keskustelu on osa valtioelinten välistä kädenvääntöä ja hän pitää hyvin ikävänä, että kriisinhallintalaista tehdään välikappale tällaisessa mittelössä. Nykyinen perustuslaki kylläkin on hieman epämääräinen tässä presidentin ja valtioneuvoston välisessä vastuunjaossa nimenomaan silloin, kun asiat liittyvät Euroopan unioniin, arvioi Lax.

Puolustusvoimien ylipäällikkyyden Lax haluaa säilyttää presidentillä mm. siksi, että kun on haluttu välttää puolustusvoimien politisoitumista samaan tapaan kuin tuomioistuinlaitoksenkin, niin puolueiden yläpuolella oleva tasavallan presidentti on selkeästi parempi vaihtoehto kuin poliittisesti valittu pääministeri.

Nato on enemmän arvoyhteisö kuin sotilasliitto

Kun RKP:n presidenttiehdokas Henrik Lax johdonmukaisesti ajaa Suomen liittymistä Natoon, on kysyttävä, millaiseksi hän näkee Suomen omien puolustusvoimien tilanteen. Ja ehkä hieman yllättäen hän sanoo meidän puolustuskykymme kaikista leikkauksista huolimatta olevan parempi kuin koskaan. Miksi sitten kuitenkin Natoon?

- Vaikka meillä tässä ja nyt on uskottava puolustuskyky, on minusta tasavallan presidentin ja pääministerin toimittava niin, että meillä vielä viidentoista – kahdenkymmenen vuoden kuluttuakin on puolustuskyky jäljellä. Itse olen pyrkinyt virittämään juuri tästä keskustelua, mutta harva kilpakumppaneistani on halunnut vastata kysymyksiini tältä alueelta.

Nato on kuitenkin Laxin mukaan ennenkaikkea Suomelle tärkeä neuvotteluelin. Se on demokraattisten länsimaiden järjestö, keskeinen elin siinä arvoyhteisössä, johon mekin kuulumme. Lax sanoo Suomen olevan muutenkin tänä päivänä yhä enemmän riippuvainen muista maista kuin koskaan ja siinä mielessä myös haavoittuvampia:

- Minusta on kummallista, että me emme mene mukaan tällaiseen yhteisöön, jonka varassa Euroopan turvallisuuden voi sanoa viime kädessä olevan. Jos haluaa lukeutua tällaiseen arvoyhteisöön ja olla vaikuttamassa sen ratkaisuihin, pitää olla sen jäsenenä. Kun Suomi on kaikissa muissa yhteyksissä noudattanut tällaista politiikkaa, niin on kysyttävä, miksi ihmeessä ei tässä?

Venäjä on tärkeä niin Suomelle kuin koko EU:lle

Henrik Lax sanoo pyrkineensä nostamaan Venäjän selvästi esille omassa ohjelmassaan. Hänen mielestään Suomi voisi nostaa profiiliaan ja saada takaisin vanhaa sillanrakentajan rooliaan, jota se on yrittänyt Neuvostoliiton aikana idän ja lännen välillä edustaa.

- Silloinhan olimme kuitenkin enimmäkseen sivustakatsojan roolissa, vaikka joskus saatoimmekin päästä välittämään tai rakentamaan joitakin siltoja. ETYK oli poikkeus, joka vahvisti säännön.

Lax haluaisi Suomen lähtevän uudella aktiivisuudella liikkeelle, koko entisen Neuvostoliiton alue on hänen mielestään epävakaa. Se edustaa kuitenkin Euroopan unionin naapurustoa ja Eu:lla olisi Laxin mielestä hyvin keskeinen rooli alueen ja sen eri maiden vakauttamisessa.

Ehdokas Lax nostaa asian henkilön edelle

Kun koittaa haastattelussa paneutua Henrik Laxiin ihmisenä, onnistuu hän nopeasti kääntämään puheen jälleen asiapuolelle; näin siitä huolimatta, että hän myöntää erilaisten henkilöä luotaavien viihdepainotteisten televisioesiintymisen olevan tämän päivän presidenttivaalitaistelua. Sellaisissakin yhteyksissä hän kuitenkin katsoo saavansa ennenkaikkea sanomaansa viedyksi suomalaisten koteihin. No, sen verran RKP:n ehdokkaan siviilipuolesta selviää, että hän on alkanut kiinnostua kuvataiteesta ja syykin selviää – vanhin tytär on kuvataiteilija ja kodin seinillä onkin runsaasti hänen taulujaan. Kaunokirjallisuuden lukemiseen sanoo Lax jäävän aivan liian vähän aikaa, mutta siltä alueelta hän nostaa kuitenkin ehdottomaksi suosikikseen Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen. Ja Sinuhe viekin sitten ehdokkaan taas pois yksityisasioista, pohtimaan sitä, kuinka meillä suomalaisilla on mahdollisuuksia yhä kasvavaan kansainvälisyyteen.

Globalisaatio ei ole suomalaisille uhka vaan mahdollisuus ja kannuste kehittää osallistumistamme toimintaan yli kansallisuus- ja kielirajojen. Lax harmittelee suomalaisten perinteistä vaatimattomuutta omien kykyjensä suhteen ja kaipaa osaamisemme markkinointia maailmalla. Se, että työ liikkuu edullisempiin maihin ja synnyttää nyt esimerkiksi Virossa ja Venäjällä uuta vaurautta, ei Laxista ole Suomenkaan kannalta huono asia. Kaukainen Kiinakin, vaikka se hänen mukaansa on totalitaarisena järjestelmänä jossain määrin pelottava, tuo Suomelle myös taloudellista hyötyä, kunhan vein kehitys siellä pysyy vakaana.

Ruotsinkieltä ei Suomessa vihata

Ja lopuksi palataan siihen, mistä alettiin; ruotsinkielisyyteen. Henrik Lax sanoo omista arvoistaan keskeisenä olevan yksilön kunnioittamisen kristinuskon periaatteiden mukaisesti.

- Itse kielelliseen vähemmistöön kuuluvana tajuan, kuinka tärkeää on, että jokainen yksilö tunnustetaan juuri sellaisena kuin hän on, myös kulttuurinsa ja kielensä osalta.

Suomi on Laxin mielestä tässä suhteessa aika ainutlaatuinen maa; liian monessa maassa riidellään, jopa verisesti eri kieliryhmien ja kansallisuuksien välillä. Suomi on osannut kehittää kiliryhmät eheäksi ja harmoniseksi yhteiskunnaksi, sanoo Lax ja kun kysyn, eikö häneen ole koskaan kohdistunut minkäänlaista ”hurrivihaa”, hän huitaisee asian pois ja toteaa, että tällaiset huutelut ovat hyvin pienen, marginaalisen vähemmistön tekoja – Suomi on tässä suhteessa kuitenkin selvästi perussuvaitseva maa.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.