Hevostalous on vahvassa kasvussa

Hevosten määrä on kasvanut viime vuosina rajusti. Suurten kaupunkien ympärille on perustettu paljon ratsastuskouluja sekä talleja, joissa ihmiset pitävät omia hevosiaan.

Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall kertoo, että esimerkiksi Sipoossa asustaa yli tuhat hevosta ja Kirkkonummella lähes saman verran.

- Nämä eivät ole pieniä lukuja. Hevosten määrä kasvaa niin, että kuntien on täytynyt ottaa se huomioon, Sundwall sanoo.

Jokamiehenoikeuksiin kuuluu, että ratsain voi liikkua kaikkialla, myös yksityisteillä. Kaikki maanomistajat eivät kuitenkaan katso hyvällä maastossa liikkuvaa ratsukkoa.

Toisissa kunnissa on puolestaan kaavoitettu asuinalueita tallien läheisyyteen. Osaa asukkaista naapuritontille sijoitettu hevostalli häiritsee.

Oulun seudun hevostalouteen perehtynyt projektipäällikkö Heini Iinatti kertoo, että hevosharrastuksen kasvu on hämmästyttänyt myös Pohjois-Suomen kunnissa.

- Tietoa hevosten ja tallien tarpeista on kaivattu. Monessa kunnassa on oltu ihmeissään, kun moni asukas haluaisi rakentaa tallin, kuvailee Iinatti tilannetta.

Paikallinen sopiminen keskiöön

Fred Sundwall on ollut laatimassa ympäristöministeriön julkaisemaa raporttia hevostaloudesta. Sen mukaan kaavoituksessa pitäisi ottaa nykyistä selvemmin huomioon hevosala. Lähtökohtana raportissa pidetään paikallista sopimista.

- Ei ole järkevää, että ministeriö asettaa koko maan kattavia rakennusmääräyksiä ja suoja-alueita. Tilanteet ovat niin erilaisia eri puolilla maata. Joka tapauksessa maan kaavoitusoikeus on Suomessa kunnilla, pääsihteeri toteaa.

Kuntien kaavoituksesta päättäviä virkamiehiä kehotetaan tekemään yhteistyötä alueella toimivien hevosyrittäjien ja -harrastajien kanssa. Sundwall korostaa, että hyvän lopputuloksen kannalta vuorovaikutus osapuolten välillä on erittäin tärkeää.

Oulun seudulla on laadittu raportti alueen hevostaloudesta ja sen kehittymisestä. Nyt on käynnistynyt koko Pohjois-Pohjanmaan hevostaloutta kartoittava hanke.

Seudullisessa raportissa on esitetty arvioita hevostallien tilantarpeesta sekä muista seikoista, jotka tallien rakentamisessa kannattaa ottaa huomioon. Kuntien aktiivisuus yllätti Heini Iinatin.

- Monet ovat olleet hyvin kiinnostuneita tuloksista, sillä kunnissa ei ole ollut tietoa hevosista ja niiden elintavoista, hän kertoo.

Iinatti toivoo, että tulevaisuudessa tallien rakentaminen olisi suunnitelmallisempaa.

- Silloin vältyttäisiin mahdollisilta haitoilta ja samalla turvattaisiin hevostaloudelle hyvä toimintaympäristö, hän jatkaa.

Ratsastusreitit tärkeitä

Hevosalan kasvu on heijastunut Suomessa sekä ravi- että ratsuhevosten määriin. Sundwallin mukaan ravi- ja ratsuihmisten intressit ovat pääsääntöisesti yhteneväiset.

Ratsastus tosin näkyy raviharrastusta selvemmin kasvukeskuksissa, sillä valtaosa ratsastuksen harrastajista asuu kaupunkien ympäristössä.

Yksi keskeinen haaste tallien sijoittamisessa on se, että niiden lähistölle pitäisi saada myös maastoratsastusreittejä.

- Pohjois-Suomessakin ratsastusreittejä on erittäin vähän, Iinatti kertoo.

Tavoitteena ovat erityisesti seudulliset ratsastusreitit, jotka olisivat mahdollisimman monen harrastajan käytössä.

Rehuntuotannosta lisätuloja maanviljelijöille

Hevosten määrän kasvu tuntuu myös maataloudessa. Suomessa asuvien hevosten rehuntuotantoon tarvitaan noin 90 000 hehtaaria peltoa.

- Se on suurempi peltopinta-ala kuin mitä käytetään esimerkiksi perunan tai sokerijuurikkaan tuotantoon, kuvailee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen erikoistutkija Markku Saastamoinen.

Hevosten rehun kasvattaminen tuo monelle maanviljelijälle sivutuloja. Jos heinäntuotanto keskitettäisiin tietyille viljelijöille, noin 5 000 viljelijää saisi pääsääntöisen toimeentulonsa heinän myymisestä.

Hevosille syötettävän heinän tuotantoon käytetään noin 40 000 hehtaaria peltoalaa.

Kasvavan hevostalouden työllistävät vaikutukset heijastuvat maataloutta laajemmalle.

Suomeen syntyy vuosittain yli 200 uutta hevostalouteen liittyvää yritystä. Saastamoisen mukaan suuri osa niistä myy ratsastus-, hevosenhoito- tai valmennuspalveluja. Lisäksi viime vuosina on perustettu runsaasti maahantuontiin, varustekauppaan ja kengityksiin liittyviä yrityksiä.

- Tyypillisesti alalla siirrytään yrittäjiksi harrastuksen kautta, Saastamoinen kuvailee.

Suurin osa uusista yrityksistä työllistää yhden tai kaksi ihmistä.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.