Hirvikärpäset kuoriutuvat koteloistaan – näin paljon niitä on luvassa

Hirvikärpäset alkavat vähitellen kuoriutua koteloistaan. Tutkijan mukaan hirvikärpässyksyä on vaikea ennustaa. Hirvikärpäsiä on tänä kesänä todennäköisesti hieman aiempaa vähemmän. Määrät voivat poiketa paikallisesti.

-Hirvikärpästen määrä on suoraan yhteydessä hirvipopulaation kokoon. Hirvikanta on pienentynyt viime vuodet, tutkija Tommi Paakkonen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Hirvikärpästen esiintymispaikat riippuvat hirvien talvehtimispaikoista, sillä kotelot ovat tippuneet hirven taljasta syksyn ja talven aikana maastoon.

Yhden metsän alueella esiintymäpaikat voivat muuttua.

Paakkosen mukaan esimerkiksi runsaslumisilla paikoilla hirvet ovat todennäköisesti pysytelleet pienillä alueilla.

– Hirvien mahdolliset pienet talvehtimisalueet tarkoittavat, että hirvikärpäsiä tavataan paikallisesti suurissa ryppäissä, sillä hirvikärpänen on huono lentäjä, Paakkonen sanoo STT:lle.

Paakkonen luonnehtii hirvikärpästä passiiviseksi kyttääjäksi. Kuoritutumisen jälkeen aikuisvaiheen hirvikärpänen odottaa kasvillisuudessa isäntähirveään, johon se kiinnittyy elämään.

Hirvikärpäsistä väitöskirjan tehnyt Paakkonen sanoo, että kesän kohtuullisen lämmin ja kostea sää suosii hirvikärpästen kehittymistä. Säästä ei kuitenkaan voida täysin päätellä niiden esiintymistä.

Poronhoitoalueessa summittainen levinneisyysraja

Hirvikärpänen tuli kaakosta Suomeen 50 vuotta sitten. Paakkosen mukaan sen levinneisyysalue alkaa vakiintua, joten tänä kesänä levinneisyyteen ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Hirvikärpäsiä esiintyy kauttaaltaan koko Suomessa, mutta poronhoitoalueella niitä tavataan harvakseltaan. Pohjoisen levinneisyysraja vaihtelee aika ajoin.

– Poro ei ole suotuisin isäntäeläin hirvikärpäselle, mikä voi olla osasyy siihen, miksi hirvikärpäsen leviäminen pohjoiseen näyttää hidastuneen.

Runsaimmillaan hirvikärpäset ovat elo-syyskuussa. Hirvikärpänen elää yhden syksyn.

– Useampaa sukupolvea ei elä päällekkäin, vaikka hirvikärpänen kestää kovaakin pakkasta.

Paakkonen kertoo, että ihmiseen voi tarrautua varttitunnissa satoja hirvikärpäsiä.

Hirvestä saattaa löytyä toistakymmentätuhatta hirvikärpästä.

– Hirvi sietää niitä. Se ei ole moksiskaan.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.