Historiasta ja yhteiskuntaopista tuli poikien aineita

Historia ja yhteiskuntaoppi ovat enemmän poikien kuin tyttöjen mieleen, selviää Opetushallituksen tuoreesta selvityksestä. Pojat arvioivat omaa osaamistaan tyttöjä myönteisemmin ja kertoivat pitävänsä näistä oppiaineista tyttöjä enemmän.

Oppimistuloksissa ei kuitenkaan ole suuria eroja tyttöjen ja poikien välillä.

Sekä historian että yhteiskuntaopin oppimistuloksista löytyi eroja suomenkielisten ja ruotsinkielisten oppilaiden välillä suomenkielisten hyväksi. Tästä huolimatta juuri ruotsinkieliset oppilaat olivat niitä, jotka pitivät historian osaamista tärkeänä.

Ylioppilastutkinnon suorittaneiden vanhempien lapset menestyivät arvioinnissa paremmin kuin tutkintoa vailla olevien vanhempien lapset. Lukioon ensisijaisesti pyrkivät oppilaat menestyivät sekä historian että yhteiskuntaopin arvioinnissa ammatilliseen koulutukseen hakeutuvia oppilaita paremmin.

Historiassa osaamisen yleistaso oli kohtalainen. Lähteiden käyttöön ja tulkintaan liittyvissä tehtävissä otosoppilaista 64 prosenttia suoriutui kohtalaisesti tai tyydyttävästi. Hyvään tai kiitettävään tulokseen pääsi yli 16 prosenttia oppilaista, ja lähes sama määrä oppilaita suoriutui tämän osa-alueen tehtävistä välttävästi tai heikosti.

Yhteiskuntaopissa osaamisen yleistaso oli tyydyttävää tasoa, ratkaisuosuus nousi 64 prosenttiin. Kiitettäviin tai hyviin tuloksiin ylsi 47 prosenttia otosoppilaista. Tyydyttäviin ja kohtalaisiin tuloksiin pääsi noin 49 prosenttia oppilaista ja välttäviin suorituksiin noin 3 prosenttia oppilaista.

Opetushallitus arvioi keväällä 2011 historian ja yhteiskuntaopin oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Tiedot kerättiin 4 726 oppilasta käsittäneellä otannalla 98 suomenkielisestä ja 15 ruotsinkielisestä peruskoulusta.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.