Hoitotakuulaki voimaan ylihuomenna

Maaliskuun alusta voimaan tuleva hoitotakuu yhtenäistää perusteet kiireettömään terveydenhoitoon pääsystä. Hoitoonpääsyn ongelmat eivät silti ainakaan heti poistu kaikkialta Suomesta.

Keuhkoröntgenissä

Ylihuomenna voimaan tuleva hoitotakuulaki edellyttää, että terveyskeskukseen pitää arkisin saada yhteys virka-aikana heti. Kiireettömän hoidon tarpeen arviointi on tehtävä kolmen arkipäivän kuluessa.

Laki edellyttää myös, että tutkimuksiin ja erikoissairaanhoidon arviointiin pitää jatkossa päästä kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta ja erikoissairaanhoitoon kuudessa kuukaudessa.

Hoitojonoissa on nyt noin 35 000 ihmistä, joista suurin osa odottaa tekonivel- tai kaihileikkausta. Stakesin arvioi hoitotakuun kustannuksiksi tälle vuodelle noin 145 miljoonaa euroa.

Ongelmia vielä monin paikoin

Hoitotakuu ei ainakaan ensi vaiheessa poista hoitoonpääsyn ongelmia kaikkialla Suomessa. Yksi syy tähän on se, että monissa terveyskeskuksissa hoitohenkilökuntaa on liian vähän. Lisäksi heidän työmääränsä lisääntyy, kun puhelinneuvonnan rooli kasvaa hoidon tarpeen selvittämisessä.

Vanajaveden terveyskeskuksessa Hämeenlinnassa kaikkiin potilaspuheluihin ei ehditä vastata tälläkään hetkellä ja siksi tiistaita odotetaan epävarmoissa tunnelmissa. Jatkossa hoitohenkilökunta kun arvioi entistä useammin jo puhelimitse, kuka tarvitsee lääkärikäyntiä ja millä aikataululla. Lisäksi potilastiedot pitää tiistain jälkeen kirjata ylös.

- Jos tulee sata puhelua päivässä suunnilleen yhdelle, niin siinä pitäisi vielä kirjata siinä ajassa, niin ei niitä kyllä ehdi siinä ajassa kirjata, koska se sata on jo ihan taukoamatta otettu puheluita, kertoo perushoitaja Tuula Vilén Vanajaveden terveysasemalta.

Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä myöntääkin, että ainakaan heillä asiat eivät tule rullaamaan kunnolla alkuvaiheessa. Ylihoitaja Tuovi Sohlbergin mukaan henkilökuntaa tarvittaisiin lisää varsinkin puhelinpalveluun.

Hämeenlinnan seudun lisäksi tilanne on sama myös monilla muilla paikkakunnilla. Hoitoalan kattojärjestössä sanotaan suoraan, että hoitotakuun jälkeiseen aikaan on varauduttu monissa kunnissa huonosti, jos ollenkaan.

- Tässä kohtaa, kun enemmän ja enemmän tarvittaisiin tätä hoitohenkilökuntaa töissä, niin monissa kunnissa suunnitellaan lomautuksia ja lomarahan säästösopimuksia, jotka tarkoittaa sitä, että hoitohenkilökuntaa olisi yhä vähemmän siellä työpaikoilla, kertoo Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.

Hämeenlinnan seudulla ei ole suunniteltu lomautuksia, mutta sitä pelätään, miten rajuja asiakasreaktioita esimerkiksi jonotusaikojen pidentyminen tulee aiheuttamaan.

(MTV3)

(Kymmenen uutiset 27.02.2005)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.