Hoitovirheiden ehkäisy edelleen puutteellista

Erilaiset "läheltä piti" -tilanteet jäävät usein käsittelemättä suomalaissairaaloissa, vaikka 40 prosenttia lääkäreistä on joutunut osalliseksi vastaavaan tilanteeseen.

Hoitovirheiden ja -haittojen ehkäisy on edelleen puutteellista Suomessa, ja etenkin "läheltä piti" -tilanteet jäävät edelleen usein edelleen käsittelemättä, katsoo ylilääkäri Timo Savunen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Hoitovirhe on kahdeksanneksi yleisin kuolinsyy, ja estettävissäkin olevia hoitohaittoja sattuu yhä liikaa, Savunen korostaa.

Tanskalaisen tutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia hoitohaitoista olisi ehkäistävissä. Siellä laki nykyään velvoittaa raportoimaan haittatapahtumat sekä myös läheltä piti -tilanteet. Laki toisaalta suojelee lääkäreitä ja hoitajia, sillä kurinpitotoimia ei voi kohdistaa tekijöihin, jotka ovat haittatapahtumasta raportoineet.

- Potilaan kanteluilta tai valituksilta ei raportoimalla kuitenkaan välty, sanoo Savunen.

Savusen mielestä tekijöiden syyllistäminen ei ole oikea tie virheiden ehkäisyssä, vaan huomiota olisi kiinnitettävä työoloihin. Hoitohenkilökuntaa vaivaa riittämättömyyden tunne, kun sillä ei ole aikaa tehdä työtään kunnolla.

- Toisaalta myös virheen salailu lisää tuskaa, joka voi hiertää koko loppuelämän. Avoin keskustelu ja asian perusteellinen ruotiminen on välttämätöntä, korostaa Savunen.

Lääkäritkin tyytymättömiä

Suomessakin joka kymmenennelle sairaalapotilaalle sattuu jonkinasteinen hoitovirhe ja näistä virheistä 10-20 prosenttia aiheuttaa selvää haittaa, sanoo johtajaylilääkäri Ermo Haavisto Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä.

Viime vuoden lopulla tehdyn kyselyn mukaan lääkäreistä yli 40 prosenttia oli joutunut läheltä piti -tilanteeseen tai osalliseksi haittatapahtumaan kyselyä edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Liki puolet lääkäreistä oli tyytymättömiä tapaan, millä näitä tapauksia käsiteltiin. Lääkäreiden toiveena oli, että virheistä ja läheltä piti -tilanteista voisi keskustella avoimesti ja kiireettömästi.

Haaviston mukaan myös potilasvahinkojen korvauspäätöksiä voidaan käyttää potilasturvallisuuden lisäämisessä. Hän toivoisi tähän yhtenäistä käytäntöä kaikkiin sairaanhoitopiireihin.

Korvaukseen johtavat tapaukset ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu, joten hänenkin mielestään myös läheltä piti -tilanteet on saatava esiin. Näiden kirjaamisesta ei kuitenkaan saisi tulla sellaista "kantelukanavaa", jolla voidaan mustamaalata toisia työntekijöitä.

Läheltä piti -tilanteiden raportointi on tähän asti ollut hankalaa senkin vuoksi, että potilasvahinkotilanteisiin liittyvä terminologia on puuttunut. Tällainen potilasturvallisuussanasto on vasta nyt tekeillä, sanoo Haavisto.

Lääkevirheet seurantaan

Suuri osa lääkevirheistä myös on ehkäistävissä. Jyväskylän terveyskeskussairaalassa on jo pitkään ollut käytössä lääkevirheseuranta.

- Kaikki tapaukset, joissa potilas on saanut väärän lääkkeen tai väärän annostuksen kirjataan ylös ja tapauksista kerrotaan aina myös potilaalle. Jokainen osasto käsittelee omat virheensä ja jokainen hoitaja voi myös käydä katsomassa, onko oman työvuoron aikana tapahtunut virheitä, sanoo ylilääkäri Sirkka Keikkala.

Jyväskylän terveyskeskussairaalassa on käytössä myös palvelusitoumus. Siinä kerrotaan sairaalaan tuleville potilaille, mitä he voivat hoidolta odottaa ja vaatia. Samalla heiltä pyydetään avointa yhteistyötä, palautetta sekä ideoita toiminnan kehittämiseen.

Savunen, Haavisto ja Keikkala puhuivat valtakunnallisen potilasvakuutuspäivän seminaarissa Helsingissä.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.