Huhtiniemestä löytyneet ruumiit haudattu 1800-luvulla

Huhujen mukaan Lappeenrannassa olisi toiminut kesäkuussa 1944 salainen kenttätuomioistuin, jonka päätöksellä olisi teloitettu jopa satoja sotilaskarkureita. Todisteita tuomioistuimen olemassaolosta tai teloituksista ei ole löydetty.

Lappeenrannan Huhtiniemestä löydetyt 13 vainajaa eivät liity jatkosodan tapahtumiin kesällä 1944.

Historiallisten, arkeologisten ja oikeuslääketieteellisten tutkimusten perusteella vainajat näyttävät olleen sotilaita, jotka haudattiin 1800-luvun puolivälissä tai aiemmin 1800-luvulla.

Asiasta kertoivat asiaa tutkineet arkeologit, oikeuslääkärit ja oikeushammaslääkärit tiedotustilaisuudessa Helsingissä torstaina.

Kirjallisuudessa ja paikallisten ihmisten puheissa on väitetty, että Lappeenrannassa olisi toiminut kesäkuussa 1944 salainen kenttätuomioistuin, jonka päätöksellä olisi teloitettu jopa satoja sotilaskarkureita Viipurin menetyksen jälkeisissä sekavissa oloissa.

Huhtiniemen arkeologiset ja oikeuslääketieteelliset tutkimukset jatkuvat tänä vuonna viiden uuden paikan kaivauksilla.

"Joukkohaudan tutkijan ei täällä tarvitse pelätä"

Huhtiniemen asiantuntijoiden joukkoon kuuluu oikeushammaslääkäri Helena Ranta, joka on tutkinut joukkohautoja monilla maailman kriisialueilla, muun muassa Kosovossa. Tieteen tutkimusmenetelmät ovat kaikissa tapauksissa täsmälleen samanlaiset, mutta itse tapauksista löytyy eroja.

Suuri ero on hänen mukaansa siinä, että Huhtiniemen kohdalla puhutaan kotimaan historiasta, oli se sitten sadan tai kahdensadan vuoden takaista. Itse työssä on puolestaan se valtaisa ero, että täällä ei tarvitse pelätä mitään.

- Minun ei tarvitse miettiä, onko jossain pusikossa tarkka-ampuja, tai haluaako joku sabotoida tutkimuksia. Tai käykö joku yön aikana miinoittamassa tutkimusalueen, tai uskallanko ajaa autolla asuinpaikasta tutkimuspaikkaan, vai onko matkalla tienvarsipommeja. Huhtiniemi on aivan erilainen, Ranta vertaa.

Tärkeintä Huhtiniemen kohdalla on hänen mukaansa se, että arkeologiset ja oikeuslääketieteelliset tutkimukset tehdään nyt niin perusteellisesti, että tämän jälkeen asiaa ei enää tarvitse spekuloida. Nyt tutkitaan ne kohdat, joissa on viitteitä siitä, että maakerroksia on häiritty eli kaivamalla sekoitettu.

- Jos alueelta löytyy jotakin, se on arvokasta. Ja jos sieltä ei löydy mitään, sekin on tutkijalle arvokas tieto, Ranta sanoo.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.