Huiman elämän kokenut Tsurunen: Suomen ongelmista ei Japanissa tiedetä

Harva länsimaalainen etenee Japanin parlamentin ylähuoneeseen. Itse asiassa vain yksi on tehnyt sen, nimittäin alkujaan suomalainen Marutei Tsurunen.

Pielisjärveltä kotoisin oleva Tsurunen vieraili aamulla Huomenta Suomessa kertomassa kokemuksistaan. Hän kertoi Japanin muuttaneen häntä.

– Vaaleissa minua kutsuttiin lempinimellä Samurai. Se tarkoittaa sitä, että lähtökohtani, elämäntapani ja etiikkani ovat hyvinkin lähellä samaa kuin samurailla Japanissa: sitkeys, rohkeus ja kaikki nämä hyveet, hän sanoi.

Tsurunen sai parhaimmillaan jopa puoli miljoonaa ääntä vaaleissa. Arki oli raskasta, mutta Tsurunen nautti työstään.

– Politiikka on yksi tie, jossa näkee koko maan hyvät ja huonot puolet. Ensin olin kaupungin valtuustossa ja myöhemmin senaatissa. 

Tsurusen mukaan japanilainen politiikka on parhaimmillaan yhteen hiileen puhaltamista, mutta pahimmillaan on muita motiiveita kuin kansan puolesta työskentely.

– Mutta minusta tuntuu, että aika samanlaista se on täällä Suomessakin, Tsurunen naurahtaa.

Se, mitä Tsurunen ei ymmärrä eikä hyväksy, on japanilaisten päättäjien tapa nukkua kesken kokousten. 

– Ei se tietenkään niin yleistä ole, mutta näitäkin tapauksia on. Voi olla valiokunta kahdeksan tuntia aamusta iltaan ja aiemmin ollaan vietetty iltaa kapakoissa, niin ollaan unisia ja väsyneitä. Minä aina sanon, että jos jonkun firman johtajat tai jäsenet alkaisivat nukkua kokouksissa, se olisi ero heti. 

Työhulluus heikentymässä

Japanilaisten työmoraalista puhuttaessa Tsurunen sanoo, että japanilaiset ovat työhulluja, mutta se on heikentymässä.

– Aikoinaan japanilaiset menivät ”naimisiin” firman kanssa, ja työskentelivät siellä eläkeikään saakka. Nykyään he tosin vaihtavat useammin firmaa. Japanilaiset ovat hyvin tunnollisia, ja antavat kaikkensa työlle.

Työpäivät ovat pitkiä, ja lomat on pätkitty. Suuri osa nuoria ei halua sitoutua mihinkään firmaan vaan tekevät tilapäistöitä, jolloin tulotkin ovat hyvin huonot.

– Mutta he valitsevat sen. Se on enemmän vapaata. Heiltä puuttuu tulevaisuuden usko ja syy, miksi opiskella. Valitettavasti Japanissa on syrjäytyneitäkin yhtä paljon kuin Suomessa. Monet haasteet kuten ikääntyminen, nuorten syrjäytyminen ja väestön vanheneminen ovat hyvin samanlaisia kuin Suomessa, Tsurunen toteaa. 

Hirsitalo tuo Suomen lähelle

Tsurunen esittelee itsenä aina suomalaissyntyisenä japanilaisena. Hän on vienyt hirsitalonsakin Japaniin. 

– Kotimaani on Suomi. Elämme hyvin japanilaisittain, mutta jotakin yhteyttä täytyy olla Suomeen, siksi rakensimmekin hirsitalon.

Tsurusen mukaan Japanissa on todella hyvä kuva Suomesta. Koulutusta ja sosiaalihoitoa arvostetaan ja pidetään korkeatasoisena. 

– Japanissa ajatellaan, että Suomessa selvitään hyvin, mikä myös pitää paikkansa. Kyllä heillä on hyvin myönteinen kuva Suomesta. Suomen ongelmista ei siellä tiedetä juurikaan. 

Tsurunen on julkaissut Sinisilmäinen Samurai -muistelmateoksen, jonka yksi pääteema on kertoa, mitä matkalla senaattoriksi tapahtui. Toinen tarkoitus on esitellä Japanin kulttuuria suomalaisille niin kuin hän oli sen kokenut lähes 50 vuoden aikana. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.