Huippuyliopistohanke etenee mutkista huolimatta

Hanke Teknillisen korkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun sulattamisesta yhdeksi innovaatioyliopistoksi on kohdannut useita ongelmia.

Tulevan huippuyliopiston - tai innovaatioyliopiston - valmistelussa on kohdattu useita ongelmia. Paitsi, että rahoituspäätökset ovat vielä auki, on säätiöpohjaiseksi suunniteltu yliopisto perustuslain vastainen.

Hankkeen johtoryhmä on saanut valmiiksi aikataulun, jossa luvataan matkan mutkista huolimatta pysyä.

Teknillinen, taideteollinen ja kauppakorkeakoulu sulautetaan yhteen elokuuhun 2009 mennessä.

Ennio Zuccaro työskentelee toimistosihteerinä Teknillisessä korkeakoulussa. Hän suhtautuu ylensä muutoksiin myönteisesti, niin kuin suurin osa TKK:laisista. Nyt kaikkien hankkeiden vauhti tuntuu kuitenkin liian nopealta.

- Vuonna 2008 TKK siirtyy uuteen organisaatiomuotoon, jonka myötä kaksitoista osastoa muutetaan tiedekunniksi ja osa niistä sulautetaan keskenään. Ja sitten seuraavana vuonna tuleekin tämä huippuyliopisto päälle. Kaiken suhteen on vaikea budjetoida, jos ei tiedä missä muodossa organisaatio seisoo, sanoo Zuccaro.

Kolmessa korkeakoulussa työskentelee nykyään kaikkiaan 4000 ihmistä. Kun yhdistyminen tapahtuu, on odotettavissa paitsi tehostamista, myös uudelleenjärjestelyjä. Käytävillä huhut vellovatkin ja työpaikan pysyminen huolettaakin monia.

- Kun lähdetään valtion yliopistoista liikkeelle, henkilöstöasiat ovat hyvin tärkeitä. Siihen pyritään, että nykyhenkilöstön asema turvataan ja sitten löytyy uusia työtehtäviä, Kauppakorkeakoulun rehtori Eero Kasanen vakuuttaa.

Aikataulu on tiukka

Opetusministerion asettama valmistelutyöryhmä päätti hankkeen täsmällisestä aikataulusta torstaina. Aikataulun mukaan innovaatioyliopiston on tarkoitus aloittaa toimintansa elokuussa 2009. Siirtymävaihe kestää sen vuoden loppuun, jolloin yliopistot valtion tilivirastoina lakkaavat.

Aikataulu kuulostaa kuitenkin kovalta, sillä moni asia on auki.

- Ne asiat, jotka tässä vielä ovat auki ja joiden muoto on vielä epäselvä ovat lainssäädäntö, säätiön säännöt ja rahoituspäätökset. Kunhan ne saadaan asianmukaisesti tehdyksi, tästä tulee tosi hyvä juttu, rehtori Kasanen sanoo.

Huippuyliopisto olisi siis säätiöpohjainen, ja säätiön pääoma koostuisi valtion ja elinkeinoelämän rahoista. Valtion osa säätiön pääomasta olisi 500 miljoonaa euroa, elinkeinoelämän 200 miljoonaa euroa. Teknologiateollisuus ry on jo ilmoittanut osallistuvansa 80 miljoonalla eurolla. Kasasen mukaan yksityisestä rahoituksesta noin 100 miljoonaa on nyt koossa.

Valtion päätöstä sen omasta osuudesta kuitenkin odotetaan kiivaasti. Valtiosihteeri Heljä Misukka toivoo, että rahaa innovaatioyliopistoon löytyisi valtion omaisuuden myynnistä, kuten Kemira-kaupoista.

- Tässä syksyllä viemme hallituksen iltakouluun ja talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan ehdotukset rahoituksesta. Kun me saamme päätökset, alkuvuodesta toteutamme kampanjan yksityisen rahoituksen keräämiseksi. On tärkeää siinä vaiheessa, että tiedämme, minkä on valtion panostus tähän yliopistoon, Misukka sanoo.

Perustuslain vastainen?

Yliopiston hallitus muodostuisi rahoittajista ja rehtorina toimisi hallituksen valitsema ammattijohtaja. Lisäksi rahaa tulisi myös valtion budjetista - nykyisiä määriä enemmän - sekä yksityisiltä rahoittajilta. Ylioppilaskunnat ja niiden varallisuudet yhdistettäisiin.

- Kymmenen, kahdenkymmenen vuoden kuluttua innovaatioyliopiston opiskelija ei ole enää teekkari tai kylteri tai taikkilainen vaan sujuvasti innovaatioyliopiston opiskelija, Misukka naurahtaa.

Huippuyliopiston avainsanat ovat kuitenkin tehokkuus ja huippututkimus.

Matkassa on useita muttia - yksi niistä on se, että hanke sotii perustuslakia vastaan. Näin, koska opinahjon hallitus olisi ulkopuolinen eikä yliopistolaisten itsensä valitsema.

- Voidaan katsoa, ettei tämä ole autonominen siinä mielessä kun perustuslaissa on tarkoitettu. Siksi perustuslaki tulee kyseeseen. Mutta tämä ei ole tavatonta. Kansainvälisesti samantyyppisiä tapauksia on paljon, muun muassa Ranskassa. Siellä on ikäänkuin kahdentyyppisiä malleja.

Julkisuudessa on keskusteltu ja kiistelty myös innovaatioyliopiston paikasta. Misukan mukaan se on kuitenkin täysin ennenaikaista.

- Meidän täytyy ensin tehdä sisällöllinen työ. Mitä ovat koulutusohjelmat, mihin tämä uusi yliopisto haluaa painottua. Sen jälkeen mietitään, mikä on se laitosrakenne ja mitkä ovat ne kiinteistöt, jotka tukevat toimintaa.

(MTV3-Helena Forsman)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.