Ihalainen tarjosi vappupuheessaan yhteistyötä hallitukselle

Ammattiyhdistysjärjestö SAK lupaa yhteistyötä hallitukselle. Ay-vapun puheissa kuului myös epäilyjä keskustan pyrkimyksiä kohtaan.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen lupaa ammattiyhdistysliikkeeltä avointa ja yhteistyöhakuista asennetta Anneli Jäätteenmäen johtamaan uuteen hallitukseen.

-Lähtökohdiltaan hallituksen ja ay-liikkeen yhteistyösuhteille pitäisi olla asialliset edellytykset, Ihalainen sanoi vapputilaisuuksissa Jyväskylässä ja Äänekoskella.

Ihalaisen mukaan SAK arvioi uutta hallitusta erityisesti sen perusteella, miten hallitus onnistuu työttömyyden taittamisessa ja työelämän uudistuksissa. Samalla Ihalainen teki selväksi, ettei SAK tule jatkossakaan hyväksymään työttömien toimeentuloturvan heikentämistä. Uuden hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen suhteiden pohdinta sekä pääministeri Anneli Jäätteenmäki erikseen olivat muutenkin esillä vapun puheissa. Kaikki eivät vaikuttaneet aivan yhtä luottavaisilta kuin Ihalainen.

-Toivotaan, että oppositio on opettanut kepun toimimaan yhteistyölähtöisesti, Metallityöväen liiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa sanoi Kirkkonummella. Saman liiton viestintäpäällikkö Matti Putkonen syytti Iisalmessa pääministeri Jäätteenmäkeä, että tämä on Irak-lausunnoillaan aiheuttanut Suomelle taloudellista ja poliittista vahinkoa. Putkosen mukaan Suomi on menettänyt 20 000-40 000 miestyövuoden verran Irakin jälleenrakennusurakoista, kun Yhdysvalloissa ja Englannissa tulkitaan nyt, että Suomen linja Irakin jälleenrakentamiseen muuttui Jäätteenmäen noustessa pääministeriksi.

-Tämä Irak-sotku ei ole vielä loppuunkäsitelty, Putkonen ennusteli.

Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin oli löytänyt hallitusohjelmasta vahvan sitoutumisen kolmikantayhteistyöhön, mutta näyttöjä hänkin tuntui kaipaavan luottamuksensa vahvistamiseksi.

-Tuleva aika näyttää, mitä se käytännössä tulee tarkoittamaan, Selin sanoi Raumalla.

Hallituksen tahto testataan lisäbudjetissa

Metalliliiton Vuorenmaan mielestä kevään lisäbudjetti on ensimmäinen koetinkivi, jolla mitataan, onko punamultahallitus tosissaan työllisyystavoitteen kanssa ja onko hallitus valmis käyttämään mahdollisen veronvähennysvaran elvytystoimiin. Ammattiliitoissa odotetaan myös, että uusi hallitus tehostaa ulkomaisten työntekijöiden työehtojen valvontaa.

Taustalla on pelko, että suomalaisten työpaikat siirtyvät ulkomaisille halpatyöntekijöille, joiden tulot jäävät reippaastikin alle suomalaisten minimien.

Rakennusliiton uudeksi puheenjohtajaksi pyrkivä liiton vastaava lakimies Kyösti Suokas väläytti Juankoskella jopa työtaistelua asian vuoksi, ellei valtiovalta tee mitään konkreettista.

-Valitettavasti ainakaan tällä hetkellä ei työkalupakistamme löydy muita kuin ammattiyhdistysliikkeen perinteisimmät työkalut, Suokas vihjaili.

Ihalainen epäili, että hallituksella on edessään vielä tuskaisia valintoja, kun se ryhtyy sovittamaan yhteen tiukkoja menokehyksiä ja hallitusohjelmassa luvattuja monia uudistuksia. Hän viittasi siihen, että hallitus on asettanut menojen kasvulle varsin ahtaat rajat.

"Salainen lisäpöytäkirja" esillä Sarkomaan vappupuheessa

Hallitusohjelman niin sanottu salainen lisäpöytäkirja antoi aineksia opposition vappupuheisiin. Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ihmetteli pääministeri Anneli Jäätteenmäen tapaa reagoida asian herättämään arvosteluun.

-Odotetun pahoittelun sijasta hän paheksui oppositiota laiskasta hallitusohjelman lukemisesta, Sarkomaa sanoi Helsingissä.

Sarkomaan mielestä Jäätteenmäki on väärässä väittäessään, että asia selviäisi hallitusohjelmasta, jos se vain jaksettaisiin lukea.

-Hallitusohjelman laveat lupaukset ja kehyspäätöksen niukat menonlisäykset ovat aivan eri paria, Sarkomaa vastasi.

Hän myös epäili, että hallituksen todellisia työllisyystavoitteita on pidetty piilossa ikävän keskustelun välttämiseksi. Sarkomaan mielestä hallituksen pitäisi kertoa rehellisesti, aiotaanko työllisyyspolitiikassa ryhtyä rakenteellisiin uudistuksiin vai lakaistaanko ongelmat vain maton alle.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes oudoksui puolestaan hallituksen tapaa asettaa jo tässä vaiheessa katto koko hallituskauden menonlisäyksille. Siimeksen mielestä hyvällä syyllä voi kysyä, onko sellaiseen sitoutuminen viisasta maassa, jonka talous on erittäin avoin ja herkkä suhdanteille ja jonka rahapoliittinen päätöksenteko on jo siirretty muualle.

-Tiukka menokuri on varmasti tarpeen, mutta se, että tulevaisuudessa mahdollisesti tarvittavien elvytystoimien ovi laitetaan jo nyt tiukkaan takalukkoon, on turhaa riskinottoa tilanteessa, jossa kukaan ei tiedä, miten maailmantalous ja siitä vahvasti riippuvainen Suomen talous tulevina vuosina kehittyy, Siimes sanoi Tampereella.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.