Ilmastonmuutos terrorismia suurempi uhka

Suomalaiset pitävät ilmastonmuutosta tärkeimpänä ihmisen elämään vaikuttavana asiana. Kolme vuotta sitten ykkösenä ollut terrorismi on nyt neljäntenä.

Ilmastonmuutosta pidetään nyt tärkeimpänä ihmisen elämään vaikuttavana asiana ja siihen olennaisesti liittyviä tulvia, myrskyjä ja rankkasateita toiseksi tärkeimpinä. Vuonna 2004 ykkösenä ollut terrorismi on nyt neljäntenä. Kolmannelle sijalle nousi taloudellinen taantuma. Ilmastonmuutoksen vakavuus on siis vihdoinkin alkanut puhutella ihmisiä.

Ilmastonmuutoksen vakavimmaksi uhaksi on vastaajien mielestä tänä vuonna noussut tulvien, rankkasateiden ja myrskyjen yleistyminen. Pohjoisen mannerjäätikön sulaminen on lähes yhtä uhkaava ilmiö. Vähiten uhkaavaksi koetaan talvien leudontuminen ja lumipeitteen väheneminen, vaikka 46 % suomalaista mainitseekin ne ykköseksi kysyttäessä ilmastonmuutoksen vaikutuksia omaan elämään. 28 % ei osaa mainita yhtään asiaa, mikä vaikuttaisi omaan elämään.

Kasvihuoneilmiön voimistumisen syitä osataan mainita selvästi enemmän kuin aiemmissa tutkimuksissa. Teollisuuden, liikenteen ja energiantuotannon päästöt sekä ihmisen toiminnan vaikutukset yleensä mainitaan entistä useammin. Myös lentoliikenteen päästöt nousevat esiin.

Tiedot ilmenevät tutkimuksesta, jolla selvitettiin kansalaisten tietämystä ja käsityksiä ilmastonmuutoksesta. Kansalliseen ilmastostrategiaan liittyvän ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaan (2002–2007) kuuluva tutkimus toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Tutkimukset on tehty joka kerralla valtakunnallisesti 15–79-vuotiasta väestöä edustavasti Taloustutkimuksen Omnibus-menetelmällä. Vastaajamäärä on ollut kulloinkin noin 1 000.

Uutiset mainontaa tehokkaampia

Kansalaiset ovat havainneet ilmastonmuutosta koskevaa uutisointia ja kampanjointia kiitettävästi. Parhaimmillaan ilmastonmuutoksen huomioarvo on 90 % ja heikoimmillaankin 72 %. Uutisten välittämä tieto asiasta on tavoittanut kansalaiset parhaiten. Maksettu mainonta muistetaan huonommin. Noin joka kolmas uutisointia tai kampanjointia havainnut sanoo sen vaikuttaneen omaan elämäänsä tai toimintatapoihinsa. Seurauksena on usein ollut päätös tai lupaus tehdä omassa elämässä muutoksia. Ylipäätään ilmastonmuutos on alkanut huolestuttaa ihmisiä.

Ihmisten oma valmius tehdä erilaisia toimenpiteitä on nousussa. Entistä useampi vastaaja ei enää epäröi vaan ilmoittaa olevansa erittäin valmis toimimaan. Suosituimpia toimia ovat jätteiden lajittelu ja kierrättäminen (64 %) sekä energian säästäminen (47 %). Vähemmän polttoainetta kuluttavan auton hankinta ja autoilun vähentäminen kiinnostaa joka kolmatta. Työsuhde-matkalippu innostaisi kolmea neljäsosaa työssäkäyvistä vastaajista. Kimppakyyti harrastustoiminnan yhteydessä saa kannatusta lähes puolelta vastaajista, mutta omasta autosta luopuminen on useimmille mahdoton ajatus.

Kansalaisten kulutustottumukset ovat säilyneet viimeisen kolmen vuoden aikana samantapaisina. Yleisin ympäristöystävällinen tottumus on edelleen pyöräily tai kävely lyhyillä asiointimatkoilla. Jätteiden lajittelu, kertakäyttötuotteiden välttäminen ja tavaroiden kierrättäminen on yleisempää kuin aikaisemmin. Kolmella vastaajasta neljästä on edellä mainittuja tapoja. Reilut puolet vastaajista (51 %) ilmoittaa sammuttavansa laitteet virtanappulasta valmiustilan sijaan.

Tee Muutos -kampanja toimi

Osana Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaa toteutettu Tee muutos -kampanja toi ilmastonmuutoksen lähelle tavallisia kuluttajia. Tavoitteena oli asenteiden muuttaminen, kiinnostuksen herättäminen ja tietoisuuden lisääminen. Kampanjalla aktivoitiin ihmisiä toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kesäkuussa 2006 käynnistyneen kampanjan ilme ja konsepti luotiin EU-komissiossa, mutta sen toteuttamisesta vastasivat jäsenmaat itsenäisesti. Suomen panos kampanjaan oli noin miljoona euroa. Suomessa kampanjan toimia olivat mm. erilaiset alueelliset tilaisuudet ja tapahtumat, mediamainonta suurimmissa sanomalehdissä ja radioissa sekä katubanderollit. Toimittajia ja opettajia aktivoitiin ja koulutettiin aiheen käsittelyyn. Www-palvelussa oli mahdollisuus tehdä oma lupaus ja hakea tietoa ilmastonmuutoksesta. Kampanjaan saatiin mukaan yli 70 valtakunnallista ja paikallista lähettilästä ja kumppania. Lupauksia annettiin noin 4 000.

Viisivuotinen viestintäohjelma loppusuoralla

Simojoki tulvii teille ja taloihin

Vuosina 2002–2007 toteutettu Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma on osa kansallisen ilmastostrategian toteutusta. Ohjelmalla on pyritty lisäämään suomalaisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja hillitsemisestä. Kauppa- ja teollisuusministeriö on rahoittanut ohjelman kautta viestintähankkeita, jotka on suunnattu eri kohderyhmille, esimerkiksi energia- ja jätealan yrityksille, yhteisöille ja kunnallisille toimijoille, opettajille sekä maa- ja metsätalous-alan yrittäjille.

Hankkeita on viiden vuoden aikana ollut yhteensä 62. Niiden avulla on kerrottu muun muassa, miten jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Ohjelman kokonaisbudjetti oli noin 2,5 miljoonaa euroa.

Viestintäohjelman toteuttamiseen ovat kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Opetushallitus, ympäristöminis-teriö sekä Motiva Oy.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.