Ilmastosopimus tarjoaa suomalaisosaamiselle 16 000 miljardin dollarin mahdollisuuden

Ilmaston lämpenemisen ehkäiseminen tarjoaa astronomisen kokoisen mahdollisuuden suomalaisbisnekselle maailmalla, arvioivat MTV3:n Huomenta Suomessa vierailleet asiantuntijat.

Pariisissa tehty ilmastosopimus on tarkoitus allekirjoittaa tänään YK:n päämajassa. Sopimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan selvästi alle kahden asteen. Maiden tähän asti antamilla päästövähennyslupauksilla tähän ei päästä. Suomen kehittynyt biotalous voi kuitenkin auttaa myös päästötavoitteen kanssa painivia maita – jos maat haluavat tulla autetuiksi.

– On arvioitu, että kahden asteen ura tarkoittaa, että seuraavan 15 vuoden aikana maailmassa pitää investoida 16 000 miljardia dollaria uusiutuvaan energiaan hiilivapaaseen teknologiaan tai energiatehokkuuteen. Tämä on astronomisen iso mahdollisuus Suomen kaltaisille maille, arvioi Jouni Keronen, Climate Leadership Councilin toiminnanjohtaja.

– Suomessa on hiilijalanjäljen vähentäminen tärkeää, mutta myös tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, joilla voidaan laskea muiden maiden hiilijalanjälkeä. Silloin puhutaan hiilikädenjäljestä.

Keronen nostaa esiin yhden suomalaisesimerkin, jossa Kiinan malli on jo jäänyt jalkoihin.

– Suomalaisyritys Valtavalo myy valaistusta palveluna. Se tarvitsee hirveän korkealaatuisia lamppuja, joita ei tarvitse huoltaa. Ja kun ne palautuvat yrityksille, niitä ei tarvitse kierrättää. He ei saaneet laatua Kiinasta, siirsivät tuotannon takaisin Suomeen ja investoivat Kuopioon suomalaisella teknologialla kehitettyyn linjaan.

Sijoittajat ovat jo hereillä

Ilmastosopimuksen noudattamisessa Suomi on yksi esimerkkimaista maailmalla. Tahtia ei kuitenkaan ole syytä höllätä täälläkään, jotta ryhmäpaineen avulla sopimuksen pahimmat niskuroijatkin saataisiin toden teolla mukaan.

– Meillä on hallitusohjelmassa kunnianhimoinen tavoite: Suomi luopuisi 2020 mennessä kivihiilestä energiantuotannossa kokonaan ja puolittaisi tuontiöljyn käytön, kertoo eduskunnan ilmastoremonttiryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kai Mykkänen (kok.).

Mykkäsen mukaan konkreettisina keinoina lainsäädännön puolella olisivat kivihiilen käytön asteittainen vähentäminen, verotus, sähköautojen voimakas markkinointi sekä biopolttoaineen sekoitevelvoitteen nostaminen 40 prosenttiin asteittain.

Mykkäsen mukaan muun muassa Vaasassa ollaan huolissaan, mitä käy työpaikkojen, jos paikallinen kivihiilivoimala lakkautettaisiin.

– Työpaikkoja vähenee, mutta kun olemme edelläkävijöinä ratkaisemassa tätä ongelmaa, ovat työpaikkamäärät tuhatkertaisia. Suomen kädenjälki voi silloin olla monikymmenkertainen verrattuna siihen (hiili)jalanjälkeen joka täällä syntyy. Viedään täältä hyvät ratkaisut, Valtavalot ja muut Kiinaan, Mykkänen hehkuttaa.

Sekä Mykkänen ja Keronen uskovat, että uusin ilmastosopimus tuo todella käänteen aiempien tehottomien sopimusten sijaan.

– Yritysten on huomattava, että fossiilisten polttoaineiden käyttö on riski myös bisnekselle, Mykkänen muistuttaa.

– Norjan valtava öljyrahasto on luopunut 50 hiiliyrityksestä, koska yritykset ovat tehneet johtopäätöksen, etteivät yllä kahden asteen tavoitteeseen, Keronen säestää.

Lisäksi Ruotsin energiajätti Vattenfall ilmoitti viime viikolla luopuvansa kaikesta hiilivoimakapasiteetistaan Puolassa ja Saksassa. Näillä esimerkeillä mukaan talkoisiin halutaan myös Kiina, Intia ja Yhdysvallat sekä Euroopan pahin niskuroija Puola.

– USA:ssa (hiiliyhtiö) Peabody on menossa selvitystilaan, kurssi on pudonnut 95 prosenttia viidessä vuodessa. Ne, ketkä ovat häviävällä puolella, tekevät kaikkensa viivyttääkseen sitä. Sijoittajat ovat toista mieltä. Siellä ollaan mukana, jotka kykenevät muuntumaan kahden asteen uralle ja hyödynnetään kassavirtaa, Keronen muistuttaa.

Puola ja muut hunsvotit ryhmäpaineella mukaan

Kumpikaan kaksikosta ei usko, että Pariisin sopimuksella päästään suoraan kahden asteen tavoitteeseen. Tärkeää on sopimuksen mukaísesti kiristää tavoitteita määräajoin.

– Myös EU:lla on krapula, ei uskalleta tehdä yhteisiä sitoumuksia. Esimerkiksi Puola ei osoita halua ottaa vastuuta, vaikka maa on globaalisti merkittävä päästölähde. Maa katsoo, että muut aiemmin vaurastuneet hoitakoot homman, Mykkänen harmittelee.

Mykkäsen mukaan EU:nkin on nostettava vuoden 2018 tarkistuskierroksella vuoden 2030 päästövähennystavoitettaan 40 prosentista 50 prosenttiin.

Lähes 150 maata aikoo osallistua tänään New Yorkissa järjestettävään tilaisuuteen, jossa Pariisin ilmastosopimus avataan allekirjoitettavaksi YK:n päämajassa. Valtionpäämiehiä odotetaan paikalle viitisenkymmentä.

Viime vuoden lopulla solmittu sopimus astuu kuitenkin voimaan vasta, kun sen on ratifioinut vähintään 55 maata, joiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on vähintään 55 prosenttia.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.