Inhimillinen virhe Hornetien törmäyksen syy

Lentoturma sattui 4. toukokuuta, kun kaksi Hornet-hävittäjää harjoitteli tutkahyökkäystä kahta maalina toiminutta Hornet-hävittäjää vastaan.

Inhimilliset virheet aiheuttivat kahden Karjalan lennoston Hornet-hävittäjän osumisen toisiinsa Nurmeksen eteläpuolella Pohjois-Karjalassa toukokuun alussa. Asiaa selvittäneen tutkintalautakunnan mukaan johtokoneen ohjaaja ei varmistanut lentoratansa turvallisuutta, eikä siipikoneella ollut tarpeeksi etäisyyttä johtokoneeseen. Karjalan lennostossa Siilinjärvellä tänään julkistetussa loppuraportissa todetaan myös, että siipikoneen ohjaaja seurasi puutteellisesti lentoarvoja vallinneissa oloissa.

Osasyinä lentovaurioon tutkintalautakunta mainitsi ilmataistelua ja taktista osastolentämistä koskevan ohjeiston ja koulutuskäytäntöjen erot, ohjaajien heikentyneen lentotuntuman sekä utuisen horisontin. Ohjaajat olivat lentäneet keväällä enemmän muulla kalustolla ja olivat kertaamassa lentämistä Hornetilla.

- Oli monen osatekijän summa, että koneet päätyivät risteävälle lentoradalle, tutkintalautakunnan puheenjohtaja, kapteeni Pekka Kuoppala tiivisti.

Lautakunta ehdottaakin, että Ilmavoimien ohjeistusta ja koulutusta yhdenmukaistetaan sekä selkiytetään väistämissääntöjen osalta. Lisäksi koulutuksessa on lautakunnan mukaan korostettava tilannetietoisuuden ylläpitämistä vastaavissa harjoituksissa. Lautakunta pitää myös tärkeänä sitä, että ohjaajien lentotuntuman seurantaa kehitetään.

Karjalan lennoston komentajan, eversti Juha Suonperän mukaan tapahtuneeseen reagoitiin heti. Sen seurauksena pidettiin palavereja ja kiinnitettiin huomiota koulutusohjeiden sisältöön.

Törmäys kahdeksassa kilometrissä

Lentoturma sattui noin kahdeksan kilometrin korkeudessa 4. toukokuuta, kun kaksi Hornet-hävittäjää harjoitteli tutkahyökkäystä kahta maalina toiminutta Hornet-hävittäjää vastaan. Kosketushetkellä toisen koneen nopeus oli 874 ja toisen 795 kilometriä tunnissa.

Hyökkäyksen aikana torjujaparin johtokoneen ohjaaja teki simuloidun ohjusammunnan, minkä jälkeen kone kaartoi sivuun alkuperäisestä lentosuunnastaan. Lentosuunta ristesi tällöin siipikoneen suunnan kanssa. Johtokoneen ohjaaja keskittyi käyttämään asejärjestelmää, eikä hänellä ollut näköyhteyttä siipikoneeseen.

Siipikoneen ohjaaja puolestaan näki johtokoneen suunnanmuutoksen, jolloin hän keskittyi seuraamaan sen liikehdintää eikä kyennyt säilyttämään riittävää tilannetietoisuutta koneiden lentotilasta. Siipikoneen ohjaaja pyrki väistämään johtokonetta lentämällä sen lentoradan alapuolelta, mutta hänen arvionsa koneiden lentoradasta oli väärä. Näin ollen siipikoneen lentorata ei ehtinyt muuttua tarpeeksi, ja koneet osuivat toisiinsa.

Vahingot noin puoli miljoonaa euroa

Tilanne oli uhkaava, mutta koneet saivat kosketuksessa vähäisiä vaurioita. Paluulento takaisin lennoston tukikohtaan sujui pulmitta, ja Hornetit laskeutuivat normaalisti Kuopion lentokentälle.

- Vahingot olivat niin vähäisiä, ettei niillä ollut vaikutusta lentämiseen, Kuoppala sanoi.

Johtokoneen vasemman sivuvakaimen yläosa vaurioitui ja siipikoneen kuomun lasi hajosi. Irronneet lasin kappaleet vaurioittivat siipikoneen vasenta sivuvakainta ja -peräsintä. Siipikoneen ohjaaja sai lasin palasista lieviä vammoja.

Tutkintalautakunta arvioi aineelliset vauriot noin puoleksi miljoonaksi euroksi. Korjauksen jälkeen koneet otettiin takaisin lentotoimintaan jo kesäkuussa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.