Internet-versio MTV:n 10-uutisten jutusta:

Väestötietojärjestelmässä paljastui väärinkäytöksiä

Väestötietojärjestelmästä on viimeisen parin vuoden aikana paljastunut vajaat 300 väärinkäytöstapausta. Väestörekisterikeskuksen ylijohtajan Ritva Viljasen mukaan kyse on ollut virkamiesten uteliaisuudesta ja ajattelemattomuudesta. Väärinkäytökset selvisivät väestörekisterikeskuksen pistokokeissa.

Väestörekisterikeskuksen ylläpitämässä väestötietojärjestelmässä on kaikkien suomalaisten henkilötiedot sekä tietoja muun muassa perheestä, äidinkielestä, uskonnosta ja kiinteistöomistuksista.

Rekisteriin on myönnetty suorakäyttöoikeus 25000:lle virkamiehelle. Kaikilla virkamiehillä ei ole kaikkia rekisterin osa-alueita käytössään, vaan tietoja saavalla pitää olla lain mukainen oikeus niihin. Virkamies ei myöskään saa hakea tietoja muihin kuin lain määrittelemiin tarpeisiin. Suurimmat käyttäjät ovat oikeushallinto, poliisi, kansaneläkelaitos ja verottaja. Kyselyjä tehdään vuosittain noin 20 miljoonaa.

Väestörekisterikeskus valvoo käyttäjiä. Jokaisesta kyselystä jää lokitieto. Tietokoneen muistista löytyy tieto, kuka kyselyn on tehnyt, koska ja mitä tietoja on katsottu.

Kolme pistokoetta

Väestörekisterikeskus on tehnyt vuoden 2001 jälkeen kolme pistokoetta. Ensimmäinen tehtiin vuonna 2001 Lahden MM-hiihtojen aikaan. Väestörekisterikeskus seurasi ketkä virkamiehet katsoivat päätteiltään doping-vyyhtiin sekaantuneiden tietoja.

- Noin 190 virkamiestä sadassa organisaatioyksikössä oli katsonut tietoja väärin perustein, Viljanen kertoo.

Toisessa pistokokeessa viime syksynä seurattiin Myyrmannin pommimiehen Petri Gerdtin tietojen katsojia. Tästä jäi kiinni noin 60 virkamiestä 50 organisaatiossa.

Kolmannessa pistokokeessa viime keväänä seurattiin uuden hallituksen ministereiden tietoja. Sen osalta selvitykset ovat kesken, mutta määrä on Viljasen mukaan pienempi kuin Gerdtin tapauksessa.

Viljasen mukaan kyse on ajattelemattomuudesta. - Näissä tapauksissa kyse on ollut ajattelemattomuudesta. Tietoja ei ole väärinkäytetty, eikä kyselyn kohdetta ole vahingoitettu, Viljanen sanoo. Hänen mukaansa kiinnijääneistä valtaosa on saanut virkamieslain mukaisen huomautuksen.

Väestörekisterikeskus kykenee siis tekemään julkisuudessa olevista henkilöistä pistokokeita. Muuten valvonta on pitkälti käyttäjien organisaatioiden vastuulla. - Tietenkin ihan sellaista aukotonta systeemiä on mahdoton luoda. Merkittävät laiminlyönnit käyvät kuitenkin ihan selvästi ilmi ja sellaiset saadaan kiinni, Viljanen toteaa. Hän ei usko, että rekistereiden väärinkäyttö olisi laajamittaista. Törkeimpiä tapauksia paljastuu vuosittain keskimäärin yksi tai kaksi.

Poliiseja ja syyttäjiä jäi kiinni verotiedoista

Viime viikolla MTV:n uutiset kertoi samantapaisesta tietojen urkkimisesta verohallituksen ylläpitämästä sakkolaskurista. Tulotietoja sisältävästä, matkapuhelimen avulla toimivasta järjestelmästä oli niinikään kysytty tulotietoja silkasta uteliaisuudesta.

Verohallitus vertasi tulotietojärjestelmään tämän vuoden tammikuun kahden ensimmäisen viikon aikana tehtyjä kyselyjä niihin, joita oli oikeasti sakotettu. Poliisin osalta kyselyjä oli tehty kahdessa viikossa 9000, joista 2000 oli sellaista, jossa sakkoa ei ollut annettu.

Valtaosaan löytyi ymmärrettävä selitys. Esimerkiksi poliisi oli testannut kännykkäjärjestelmää omalla tai partiokaverin henkilötunnuksella tai sitten verotietoja oli haettu muuhun tarkoitukseen kuin päiväsakkojen määräämiseen. Molemmat käyttötavat ovat kuitenkin lainvastaisia.

Verottajan mukaan tarkastuksessa paljastui kuitenkin silkan uteliaisuuden perusteella tehtyjä kyselyjä. Ylitarkastaja Ulla-Maija Heikkilä kertoi 12. elokuuta Kymmenen uutisissa, että tapauksia oli jonkin verran. Tarkkaa määrää ei ollut tiedossa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.