Itämeren tilaa yritetään parantaa hapettamalla

Hapetinlaitteella yritetään parantaa Itämerta. / Vesi-Eko

Suomalaiset ja ruotsalaiset merentutkijat ryhtyvät selvittämään, voidaanko Itämeren tilaa parantaa hapetinlaitteiden avulla. Kuusi hapetinlaitetta upotetaan läntisellä Suomenlahdella Raaseporissa sijaitsevalle Sandöfjärdenin merialueelle. Yksi hapetin sijoitetaan Ruotsin rannikolle kymmenen kilometrin päähän Tukholmasta.

Kolmivuotisessa tutkimuksessa selvitetään, voidaanko happipitoisen pintaveden pumppaamisella pohjalle parantaa hapettomuudesta kärsivien rannikkovesien tilaa.

- Koetta toistetaan kolmena peräkkäisenä kesänä eri muodossa ja kyllä sinä aikana pitäisi pystyä selvittämään, voidaanko meren tilaa kohentaa hapettamalla, kertoo johtava tutkija Heikki Pitkänen Suomen ympäristökeskuksesta.

Rannikoilla tehtyjen kokeiden ja laboratoriotutkimusten jälkeen arvioidaan mallintamalla, voidaanko hapettamista käyttää Itämeren suojelukeinona laajemminkin ja myös aavalla merellä.

Tähän asti suomalaistutkijat ovat suhtautuneet ruotsalaisia epäilevämmin hapetuksen tehoon Itämeren tilan kohentamisessa.

- Ei mieli ole muuttunut. Edelleen niin minä kuin monet muutkin merentutkijat suhtautuvat tähän epäillen. Juuri siksi asia onkin tutkittava. Tiedetään monia kriittisiä tekijöitä, jotka heikentävät onnistumismahdollisuuksia. Toisaalta järvipuolella on myös onnistuneita hapetuskokemuksia. Ainoa keino asian selvittämiseksi on tehdä tällainen laaja tutkimus, arvioi Heikki Pitkänen.

Ruotsalaiset rahoittavat kokeilun

Kolmivuotisen tutkimushankkeen kustannusarvio on 1,5 miljoonaa euroa. Päärahoittaja on Ruotsin Naturvårdsverket.

- Tämä koe ei tule kalliiksi. Jos menetelmä osoittautuu käyttökelpoiseksi ja sitä sovelletaan suurilla merialueilla, euroja tietenkin tarvitaan huomattavasti enemmän, laskee Pitkänen.

Hapetuslaitteet eivät missään tilanteessa tee Itämereen päätyvien päästöjen vähentämistä tarpeettomaksi.

- Joka tapauksessa ulkoista ravinnekuormitusta kannattaa vähentää niin paljon kuin se kustannustehokkaasti on mahdollista.

Jos hapetus onnistuu, se voi parantaa meren tilaa pysyvämminkin.

- Jos pystymme auttamaan systeemiä niin, että pohjaeläimet palautuvat alueelle, tilanne voi parantua niin paljon, että pärjätään ilman ulkoista hapetusta, kuvailee Pitkänen.

Pumppauslaitteet asennetaan Sandöfjärdenin syvään osaan kesäkuun alussa. Ensimmäisiä tuloksia on luvassa jo syksyllä.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.