Itsenäisyyttä juhlittu perinteisin menoin

Suomi juhlii tänään 84-vuotista itsenäisyyttään. Juhlallisuudet alkoivat aamuyhdeksältä Suomalaisuuden liiton perinteisellä lipunnostotilaisuudella Helsingin Tähtitorninmäellä. Sen jälkeen virallisessa ohjelmassa on juhlajumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkossa.

Puolustusvoimien valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraati järjestetään Joensuussa. Paraatissa marssii yli tuhat sotilasta. Ajoneuvoja on mukana yhteensä 74. Virallinen ohjelma päättyy tasavallan presidentti Tarja Halosen ja hänen puolisonsa Pentti Arajärven isännöimään itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoon Linnassa. Vieraita Linnaan on kutsuttu noin 2000.

Myös erilaisia kansanjuhlia vietetään tänään. Helsingin Hakaniementorilla Veikko Hurstin köyhien linnanjuhlat kokoaa kansan vähävaraiset juhlimaan itsenäisyyttä.

Tasavallan presidentti Tarja Halosen toinen itsenäisyyspäivän vastaanotto on juuri alkoi iltaseitsemältä linnassa. Juhliin on tänä vuonna kutsuttu erityisesti lastenkulttuurin, ympäristönsuojelun ja kansanperinteen parissa työskenteleviä. Joukossa on myös paljon nuoria vaikuttajia ja merkittäviä palkintoja saaneita suomalaisia taiteen ja tieteen aloilta.

Mannerheim-ristin ritari Pentti Iisalo kättelei ensimmäisenä presidenttiparia, sillä jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth ei enää jaksanut osallistua vastaanotolle. Iisalo on Mannerheim-ristin ritareiden säätiön varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja Ehrnroothin varamies.

Linnassa juhlii tänäkin vuonna kolme presidenttiparia. Kutsuttuina on myös viisi puolustusvoimain komentajaa.
Juhlan tarjoilussa painotetaan kotimaisia ja luomutuotteita.

Presidentti Tarja Halonen juhlii linnassa itsenäisyyspäivää kansantanssin satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Euran muinaispuvussa. Villakankaisen puvun malli on peräisin viikinkiajalta, 1000-luvulta.

Puvun luovutti presidentille Suomen kansallispukuneuvosto. Vastaavia pukuja on valmistettu noin sata kappaletta.

Lehdistöpäällikkö Maria Romantschuk kertoi, että presidentti oli alunperin valituksi tultuaan päättänyt hankkia joko kansallispuvun tai muinaispuvun. Euran pukuun päädyttiin, koska Helsingillä ei ole omaa kansallispukua. Osa presidentin sukua on kotoisin Länsi-Suomesta.

Puvun kaulakäätyyn kuuluvien rahojen joukossa oli myös vanhoja arabialaisia rahoja. Halosen mukaan tämä muistuttaa euron käyttöön siirtyviä suomalaisia siitä, että maamme on aina ollut kansainvälinen.

-Suomalainen identiteetti on muodostunut aina olemalla yhdessä muiden kanssa, ei ovia sulkemalla. Puvun hallitsevat värit ovat sininen ja vihreä ja sen näyttävät korut olivat hopeaa ja pronssia. Koruihin kuului myös puukko. Oikeasta kädestä sormukset oli sentään jätetty pois, jotta kätteleminen sujuisi miellyttävämmin.

Halonen oli pukuunsa silminnähden tyytyväinen ja totesi, että suomalaiset naiset ovat aina olleet komeita ulostuloltaan.

(MTV3-STT)

itsenäisyyspäivän juhlallisuuksista (06.12.2001)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.