Järjestö: Kotimaisen tuotteen valmistusprosessi ei aina kestä päivänvaloa

Moni suomalainen yritys teettää kotimaisiksi mielletyt brändituotteensa ulkomailla. Pahimmassa tapauksessa suomalaisdesign vie tekijänsä terveyden.

Miten moni suomalainen kippo tai mekko jäisi ostamatta, jos sen hankkija tietäisi, missä ja miten se on valmistettu? Kaikki ei ole kaupassa nimittäin läheskään sitä, miltä näyttää tai miltä sen halutaan näyttävän.

Esimerkiksi suomalainen Nanso teettää 40 % vaatteistaan ulkomailla. 10 % teetetään Euroopassa, loput muun muassa Kiinassa ja Turkissa. Marimekon vaatteista 30 % on sataprosenttisesti kotimaista alkuperää. EU:n ulkopuolella suurimmat valmistusmaat olivat Kiina, Thaimaa ja Intia.

Lapsityövoimaa eniten alkutuotannossa

Kansalaisjärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala kertoo, että suomalaiset vaateteollisuuden yritykset tuottavat paljon vaatteita myös esimerkiksi halpojen palkkojen Bangladeshissä.

– Hallitus nosti siellä juuri minimipalkkaa 77 prosentilla. Silti se on edelleen alle 50 euroa kuussa. Niin siellä kuin Kiinassakin myös työntekijöiden järjestäytymisvapautta rajoitetaan vahvasti.

Monilla vaatetehtaista päivät ovat pitkiä ja töitä tehdään kuutena päivänä viikossa.

– Tehtaan työolot saattavat olla vielä suhteellisen hyvät, mutta ongelmat alkavat työntekijä lähdettyä kotiin. Palkka ei riitä välttämättä esimerkiksi asuntoon, vaan työntekijä joutuu asumaan slummissa, jossa ei ole puhdasta vettä ja jossa lapset eivät pääse kouluun.

Tehtaissa voi olla töissä myös lapsia.

– Esimerkiksi Thaimaassa lapset voivat työskennellä tehtaissa viranomaisten myöntämillä väärennetyillä asiakirjoilla. Kaikkein yleisintä lapsityövoiman käyttö on maataloustuotannossa. Siksi ongelmat ovat ajankohtaisimpia juuri alkutuotannossa, eli siellä, mistä raaka-aineet tulevat.

Ongelmia on myös EU:n alueella


Myös monet tutut kotimaiset design-esineet teetetään nykyään ulkomailla.

Finnwatchin mukaan esimerkiksi Iittalan alihankkijat tuottavat design-lasia thaimaalaistehtaissa, joissa on vakavia työturvallisuusongelmia.

– Työntekijät käsittelevät lasia valmistaessaan vaarallisia kemikaaleja ja silikoosille altistavaa kvartsihiekkaa täysin puutteellisilla suojavarusteilla, Vartiala selvittää.

EU:ssakaan valmistettu tuote ei ole välttämättä täysin eettisesti kestävä.

– Myös EU:sta on löydetty epävirallisia hikipajoja, joissa loukataan ihan törkeästi kansallista lakia. EU:ssa tietyt perusoikeudet ovat kutenkin paremmalla tasolla kuin EU:n ulkomailla, ja esimerkiksi ammattiyhdistysliike voi toimia vapaammin.

Finnwach vaatii yrityksiltä parempaa vastuuta

Kuluttajan on joskus vaikea hahmottaa, mitkä tuotteet ovat kotimaisia ja onko ne tuotettu eettisesti. Jos alkuperämaa on vaikkapa Kiina, se ei kerro mitään siitä, millaisissa työoloissa tuote on tuotettu.

Siksi Finnwach ei kehota kuluttajia yksioikoisesti boikotoimaan esimerkiksi mitään tiettyjä maita.

– Esimerkiksi Bangladeshissa on moni asia huonosti, mutta työpaikat ovat elintärkeitä esimerkiksi tekstiilitehtaissa työskenteleville naisille. On tärkeää, että yritykset toimivat siellä ja pyrkivät edistämään ihmisoikeuksia.

Finnwach toivoo kansalaisiltakin aktiivisuutta.

– Kansalaiset voivat vaatia päättäjiltä sitovaa yritysvastuusääntelyä. Riskimaissa toimivat yritykset pitäisi velvoittaa arvioimaan ihmisoikeusriskit. Lisäksi niiden pitäisi raportoida toimistaan.

–Suuri puute on myös se, että ihmisoikeusloukkauksen uhriksi joutuneella ei ole juridista oikeussuojaa. Hyvä esimerkki on Bangladeshissä viime vuona tapahtunut Rana Plazan tehtaan romahtaminen, jossa yli 100 tehtaan työntekijää kuoli ja 1 000 loukkaantui. Uhrit eivät ole saaneet oikeutta vieläkään. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.