Joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea

Suomessa joka kahdeksas peruskoulun loppuvaiheessa oleva poika ei osaa lukea tasolla, joka mahdollistaa jatko-opinnot tai työelämässä menestymisen, sanoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

Lapsiasiavaltuutetun mukaan kuntien välillä on huomattavia eroja koulutuksen järjestämisen ja oppimistulosten välillä.

– Suomi on monta Suomea. Lapsen saamassa perusopetuksen määrässä on huomattavat kuntakohtaiset erot, mikä tarkoittaa 9-vuotisessa peruskoulussa reilusti yli lukukauden välistä eroa vähiten ja eniten opetusta antavien kuntien kesken, Kurttila toteaa.

Kurttila sanoo myös perhetaustan määrittävän lapsen tulevaa koulutusuraa.

– Kun tähän yhtälöön lisätään vaatimukset universaalien palveluiden, kuten varhaiskasvatuksen, rajaamisesta, olemme pian paluumatkalla luokkayhteiskuntaan.

”Lapsen kasvua ja kehitystä tuettava ennen koulun aloitusta”

Lapsiasiavaltuutettu korostaa varhaiskasvatuksen eli erityisesti laadukkaan päivähoidon merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen tukena.

– Yhä ratkaisevampaa on, miten tuemme lapsen kasvua ja kehitystä ennen koulun aloitusikää. Tähän meillä on kansainvälistä tutkimustietoa laadukkaan varhaiskasvatuksen tuotosta yhteiskunnallisena investointina. Pidän myös tärkeänä, että lasten mielipiteet otetaan vahvemmin huomioon varhaiskasvatuksen ja koulun kehittämisessä, Kurttila esittää.

Valtuutetun toimiston vuoden teemana on koulutuksen eriarvoistuminen.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.