Joka kymmenes Suomen laji uhanalainen

Suomessa on 2 247 uhanalaista lajia. Tänään julkistetussa Suomen lajien uhanalaisuusarviossa käytiin läpi yli 21 000 lajia ja niistä 10,5 prosenttia luokiteltiin uhanalaisiksi. Lajien uhanalaisuus on pahentunut verrattuna kymmenen vuotta sitten tehtyyn edelliseen uhanalaisarvioon: kymmenessä vuodessa 356 lajin tilanne on huonontunut ja 186 lajin parantunut. Kansainväliset tavoitteet lajien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämisestä eivät siis ole toteutuneet Suomessakaan.

Enemmistö uhanalaisista lajeista elää metsissä sekä perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä. Uhanalaistumista aiheuttavat yleensä elinympäristöjen muutokset. Esimerkiksi lahopuun väheneminen, metsien hoitotoimet ja avoimien alueiden umpeenkasvu huonontavat monien lajien tilannetta.

Metsäjänis ja hilleri vähentyneet

Suomen 74 nisäkäslajista 11 on uhanalaisia. Metsäjäniksen, saimaannorpan ja hillerin kannat ovat pienentyneet. Saimaannorppa luokiteltiin äärimmäisen uhanalaiseksi eli suurimman häviämisuhan luokkaan. Metsäjänis luokiteltiin silmälläpidettäväksi. Pääsyynä lajin taantumiseen pidetään lumisen kauden lyhentymistä. Hillerin yksilömäärä ja levinneisyys on pienentynyt ja laji luokiteltiin vaarantuneeksi. Syynä hillerin vähenemiseen ovat muun muassa kilpailu minkin kanssa ja ympäristömyrkyt. Harmaahylje on ainoa nisäkäs, jonka kannan tila on selvästi parantunut. Hävinneiksi lajeiksi luokiteltiin tammihiiri, pyöriäinen ja tunturipeura. Suomen uhanalaiset nisäkkäät ovat naali, saimaannorppa, ahma, susi, ilves, karhu, hilleri, liito-orava, euroopanmajava, pikkulepakko ja ripsisiippa.

Maasuurpetojen ei enää katsota saavan täydennystä Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Sen vuoksi ahman, ilveksen ja karhun uhanalaisuusluokka huononi. Ilves ja karhu ovat nyt vaarantuneita, ahma äärimmäisen uhanalainen ja susi erittäin uhanalainen.

Tahallinen tai tahaton pyynti tai metsästys on merkittävin uhka kookkaille nisäkkäille. Suurpeto- ja norppakantojen kehitys on suoraan riippuvainen ihmisten aiheuttamasta kuolleisuudesta.

Kiljuhanhi ja kultasirkku vaarassa

Uhanalaisten lintujen määrä kasvussa. Suomessa pesivistä lintulajeista uhanalaisia on 59 eli 24 prosenttia. Kymmenen vuotta sitten uhanalaisia oli 35. Suurimman häviämisuhan alla ovat kiljuhanhi ja kultasirkku. Erityisen suuri muutos on tapahtunut tunturikyyhkyn, suokukon ja kirjokertun luokituksissa. Kymmenessä vuodessa tunturikyyhky on muuttunut vaarantuneesta äärimmäisen uhanalaiseksi. Suokukko ja kirjokerttu eivät olleet uhanalaisia kymmenen vuotta sitten, mutta nyt ne luokiteltiin erittäin uhanalaisiksi. Sen sijaan muuttohaukan tilanne on parantunut. Aiemmin erittäin uhanalainen muuttohaukka on nyt vaarantunut. Valkoselkätikan luokitus muuttui äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi.

Kissankäpälät harvinaistuneet

Kymmenen vuoden aikana uhanalaisten ja silmälläpidettävien putkilokasvien määrä on kasvanut 46 lajilla.Sellaiset tutut lajit kuin kissankäpälä ja kangasajuruoho ovat vähentyneet voimakkaasti ja ne luokiteltiin nyt silmälläpidettäviksi. Esimerkiksi tienvarsia valloittanut lupiini on todellinen uhka näille lajeille.

Suojelutoimet ovat auttaneet tikankonttia, taponlehteä ja lehtoängelmää. Niiden luokkaa voitiin parantaa uhanalaisesta silmälläpidettäväksi.

Kymmenessä vuodessa 16 putkilokasvin tila on heikentynyt eikä yhdenkään lajin tila ole parantunut.

Jäkälien uhanalaistuminen on kiihtynyt. Jäkälistä 15 prosenttia eli 271 lajia luokiteltiin uhanalaisiksi. Uhanalaisten jäkälien määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut 145 lajilla.

Uhanalaisia kovakuoriaislajeja on nyt 333 eli muutama vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Suojelualueet ja talousmetsien säästöpuut ovat hidastaneet kovakuoriaisten uhanalaistumista.

Uhanalaisia lajeja nisäkkäistä, linnuista ja kaloista:

Katso Päivi Mäki-Petäjän juttu

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.