Jokainen voi vallata kaivoksen

Suomen lain mukaan jokaisella ihmisellä, joka asuu Euroopan alueella, on oikeus tehdä kaivosvaltaus. Siihen on oikeus myös eurooppalaisilla yhteisöillä ja säätiöillä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voisi mennä lähestulkoon mihin tahansa ja vallata alueen nimiinsä kaivostoimintaa varten.

Valtausta varten ei tarvitse olla edes erityistä näyttöä siitä, että vallatulta alueelta löytyy arvokkaita kaivoskivennäisiä, vaan pelkkä valtaajan vahva epäilys riittää. Vahvojen epäilysten vakuudeksi kaikilla on niin ikään oikeus suorittaa etsintöjä, kunhan asiasta vinkkaa etukäteen maanomistajalle. Pihoihin, pelloille tai hautausmaille ei sentään saa koekaivantoja mennä suorittamaan.

Tämähän kuulostaa jo melko uskomattomalta. Voiko siis kuka tahansa, ihan vaikka vain pilaillakseen, tulla tekemään koekaivauksia ja jopa kaatamaan toisten mailta puita koekaivausten yhteydessä? Ja voiko sen jälkeen vallata vaikka koko palstan perustaakseen paikalle uuden Talvivaaran kaivoksen? Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastaja Pekka Suomela naurahtaa ja kertoo ettei homma ihan niin helposti käy, vaikka laista äkkiseltään ehkä sellaisen käsityksen saakin.

- Jos valtauksen motiivina on sitten vaikkapa kaatopaikan estäminen tai naapurin mökin häätäminen, ei kaivoslaki sitä tue. Kyllä tällaiset hakemukset sitten jätetään kokonaan käsittelemättä tai sitten hylätään.

Suomela suomentaa lakia, ja kertoo ettei ihan pystymetsästä voi mennä maille ja mannuille valtauksia tekemään. Maallikon vahva epäilys malmin löytymisestä ei valtausyritykseen riitä.

- Käytännössä kaivoslaki puhuu otaksunnasta että vallattavalla alueella ylipäänsä on mahdollisuus olla kaivannaisia. Näyttöä on oltava. Näyttönä voivat olla omat tai muiden suorittamat maaperän tutkimukset tai vaikkapa geologiset kartoitukset.

Valtaus kuitenkin tarkoittaa ensi sijassa oikeutta suorittaa alueella lisätutkimuksia, eli täyttä varmuutta asiaan ei tarvitse olla. Vaikka laissa mainitaankin, että ennen valtausta suoritettavissa etsinnöissä voisi kaataa jopa puita, tarkoittaa etsintä yleensä vain kevyttä tarkastelua, josta ei aiheudu ympäristölle haittaa. Puita kaadellaan vain maanomistajan luvalla.

Maanomistajan asema on parantunut

Kaivosvaltauksista määräävä laki vaikuttaa kaivosylitarkastaja Suomelan selvennöksistä huolimatta erittäin rankalta lailta maanomistajien kannalta tulkittua.

- Kun lakia aikanaan 50-60 -lukujen taitteessa säädettiin, oli talouden todellisuus ja teollistaminen aivan toisenlaista. Silloin oli aktiivisia valtionyhtiöitä ja teollista toimintaa sekä raaka-aineita tarvittiin.

60-luvun malminetsintää Pohjois-Suomessa. Kuva: Lehtikuva

Nykyisin tilanne on kuitenkin hieman toisenlainen, sillä vaikka laki on sama, käytännöt ovat toiset. Maanomistajien kanssa ollaan koko ajan tiiviissä yhteydessä valtauksen kaikissa vaiheissa ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa asiaan.

- Jos meillä olisi malminetsinnän suhteen järjestelmä, jossa maanomistaja päättäisi asioista yksin, ei meillä todennäköisesti olisi kaivostoimintaa lainkaan, Suomela arvelee.

Soran ja maan louhinnasta laki sanoo toisin, siinä omistajalla on ehdoton valta maihinsa. Mikäli maanomistaja jyrähtää, ei soramontulta hiekka liiku.

Malmin kohdalla laki on louhijan puolella. Tyhjin taskuin ei maanomistajan kuitenkaan vallatulta maaltaan tarvitse poistua, sillä omistusoikeus säilyy, ja tuhoista maksetaan korvaukset. Mikäli alueelle todellakin perustetaan kaivos, saavat maanomistajat malmin tuotoista provisiot.

Estää ei voi, vaan entäpä lykätä?

Musiikkitalon rakentamista ei kaivosvaltausta tekemällä kuitenkaan voi estää, vaikka tahtoisi.

- Vuonna 2001 tehdyn lain nojalla kaavoitettuja alueita ei voi vallata, Suomela kertoo.

Samaten valtausoikeuden ulkopuolella ovat esimerkiksi tiet, lentokentät, ihmisten pihat ja puutarhat, sekä sähkölinjat.

Helsinkiläisten liikemiesten joukkio teki elokuussa 2008 valtauksen merenpohjasta Helsingin edustalta. Alueella epäillään olevan kobolttia ja muita metalleja. Laissa sanotaan, että vallattava alue voi olla korkeintaan yhden neliökilometrin suuruinen ja neliskanttinen. Kuinka ollakaan, merenpohjasta tehty valtaus on vain kapea, pitkittäinen suikale, joka venyy täsmälleen 25. pituuspiiriä pitkin kohti Suomen ja Viron välistä aluevesirajaa.

Valtaus aiheuttaa harmaita hiuksia kaavaillulle Nord Stream -kaasuputkihankkeelle. Putken on tarkoitus kulkea juuri vallatun alueen läpi. Ja kas vain, kartasta tarkasteltuna näyttää sille, että tehty valtaus muodostaa suorastaan aidan kaasuputken tielle. Vihjaukselle siitä, että olisikohan tässä nyt haistettu ajoissa tilanne ja ryhdytty kiusallaan valtauspuuhiin, Suomela ei kokeneena virkamiehenä ota kantaa.

- Noin sanot sinä toimittajana, minä tutkiskelen sitä hakemusta tuon kaivoslain perusteella ja yritän siitä löytää ratkaisun tuohon asiaan.

Liikemiesten valtaus oli hyvin ajoitettu, sillä se jätettiin ennen kuin kaasuputkelle haettiin lupaa. Näin ollen valtaus on käsiteltävä ensin.

- Mikäli tuo valtaus olisi mantereen puolella, eikä mitään varsinaista estettä oikeuden myöntämiselle olisi, pitäisi meidän oikeudet myöntää, Suomela valottaa.

- Mutta koska valtaus on osittain Suomen valtion talousalueella, antaa se valtioneuvostolle asiassa enemmän harkintavaltaa.

Suomelan mukaan valtion talousalueen käytöstä on olemassa oma lakinsa, jota tapauksessa todennäköisesti tulkitaan. Tapaus on niin harvinainen, että käsittely todennäköisesti ottaa oman aikansa. Putkenrakentajat törmännevät laillisiin ongelmiin. Valtauksen tekijät ovat ilmoittaneet luopuvansa valtausoikeudestaan, mikäli Karjala palautetaan.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.