Jopa 15 lasta kuolee Suomessa kaltoinkohteluun joka vuosi – riskien tunnistamiseen uusia ohjeita

Hoitotyön Tutkimussäätiö julkaisee tällä viikolla päivitetyt hoitosuositukset lasten kaltoinkohtelun tunnistamiseen. Säätiön mukaan lasten kaltoinkohtelua ei edelleenkään tunnisteta eikä ennaltaehkäistä riittävän hyvin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. 

Se voi aiheuttaa lapsille runsaasti haittoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja olla jopa kohtalokasta – Suomessa kaltoinkohtelun seurauksena kuolee 10–15 lasta vuosittain.

– Kuolema voi tulla siitä, että vanhemmalla menee maltti ja hän esimerkiksi ravistelee lasta, mutta kyse voi olla myös siitä, että perhettä ei tueta ja ajan saatossa tapahtuu jotain tällaista katastrofaalista, professori Eija Paavilainen Tampereen yliopiston Terveystieteiden yksiköstä.

Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan esimerkiksi fyysistä ja henkistä pahoinpitelyä, hoidon laiminlyöntiä tai sitä, että lapsi näkee vanhempien välistä väkivaltaa.

– Lapsen kaltoinkohtelun tunnistamisessa on ensiarvoisen tärkeää arvioida perheen kokonaistilanne, sillä mikään yksittäinen tunnistamismenetelmä ei ole yksinään luotettava. Riskitekijöitä tulee osata tunnistaa, jotta voi keskustella niistä perheen kanssa ja keskittyä tukemaan perheen vahvuuksia, kertoo Paavilainen.

– Lasten fyysisten vammojen tunnistamiseksi on olemassa suhteellisen luotettavia menetelmiä. Esimerkiksi päivystystilanteisiin on kehitetty erilaisia kaltoinkohtelun seulontamenetelmiä, toteaa Paavilainen.

Esimerkiksi fyysisten merkkien tunnistamisen lisäksi suosituksiin on koottu puuttumisen keinoja. Kaltoinkohtelua voi olla monenlaista ja se voi kohdistua monen ikäisiin lapsiin, joten sitä voi olla ammattilaisenkin vaikea hahmottaa. 

– Selkeät, fyysisen pahoinpitelyn muodot voivat olla helpointa huomata, mutta pitkä henkinen pahoinpitely tai laiminlyönti voi olla vaikeaa. Ilmiöstä keskusteleminen ja tiedottaminen on todella tärkeää, Paavilainen sanoo.

Suomessa parannettavaa olisi myös eri ammattiryhmien ja eri viranomaisten välisessä työskentelyssä.

– On jokaisen ammattilaisen ja kansalaisen velvollisuus on ilmoittaa, jos epäilee jotain. Pitäisi miettiä, miten tieto kulkee ja mihin sitä kerätään yhteen. Kukaan ei saisi jäädä yksin näitä pohtimaan.

Hoitotyön Tutkimussäätiön päivitetty hoitosuositus kokoaa uusimpaan tutkimusnäyttöön perustuen tehokkaiksi osoitettuja menetelmiä lasten kaltoinkohtelun tunnistamiseen. Se julkaistaan perjantaina.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.