Joukkohauta aivan rautatieaseman vieressä – "Poikkeuksellinen tapahtuma Helsingissä"

Helsingissä, aivan Pohjois-Haagan rautatieaseman läheisyydessä sijaitsee paikka, jolla on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen epäselvä historia.

Kyse on Suomen sisällissodan aikaisesta joukkohaudasta, josta tiedetään varmasti vain se, että hauta on viimeinen leposija teloitetuille punakaartilaisille.

Muistitiedon mukaan haudan lepoon olisi laskettu 28 ihmistä lähes sata vuotta sitten. Teloituksen syy puolestaan on edelleen epäselvä. 

Tapahtumat liittyvät Suomen sisällissotaan ja Helsingin valtaustaisteluun huhtikuussa 1918. Tuolloin Saksan Itämeren divisioona valtasi pääkaupungin suomalaisten suojeluskuntalaisten eli valkoisten tuella. 

Viron varapääministerinkin luultiin olevan haudassa

Yleisesti on oletettu, että Pohjois-Haagan teloituksen takana olivat saksalaiset. Teloitus tapahtui Huopalahden turvesuolla, nykyisen Etelä-Haagan Riistavuoren palvelukeskuksen vieressä. Teloitetuista 28 siirrettiin joukkohautaan.

Mikä johti joukkoteloitukseen, siitä kiistellään edelleen.

Tapahtumista on liikkeellä useita teorioita. Tutkija Kari Kuusela käy teorioita läpi viime vuonna julkaistussa kirjassa Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa, sotasurmat 1917-1918 (toim. Jarmo Nieminen).

Yksi versio tapahtumista liittyy Haagassa sijainneeseen kellariin, jossa punaisia olisi ollut piilossa jopa toistasataa. Saksalaisten ja valkoisten vallatessa rakennuksia yksi kellarissa ollut punakaartilainen olisi ampunut, joko vahingossa tai tahallaan. Tämä olisi johtanut siihen, että saksalaiset olisivat teloittaneet 45 – joissakin arvioissa jopa 46 – ihmistä.

Toisen version mukaan saksalaisdivisioonan komentajan autoa olisi ammuttu ja saksalaisten reaktio tähän olisi ollut jyrkkä – joukkoteloitus.

Erään version mukaan joukkohautaan olisi haudattu myös Suomeen maaliskuussa 1918 paennut ja sittemmin Helsingissä teloitettu Viron varapääministeri Jüri Vilms. Arviot Vilmsin ruumiin päätymisestä hautaan ovat kuitenkin hyvin hataralla pohjalla. 

Muistolaattaakin uusittu epäselvyyksien vuoksi

Itse hautakivessä lukee koruttomasti 1918. Haudan vieressä on kuitenkin muistolaatta, jossa on enemmän tekstiä. Tekstiä on kuitenkin aikojen saatossa muutettu.

Nykyään teksti on verrattain neutraali. Viime vuoden joulukuussa asennetussa laatassa muun muassa todetaan, että vuoden 1918 sodan lopulla teloitettiin nykyisen Riistavuoren palvelukeskuksen eteläpuolella 45-46 henkilöä.

Aiemmassa laatassa oli maininta muun muassa Viron varapääministeristä sekä hänen seurueestaan. 

Tutkija Kari Kuusinen arvioi sotasurmia luotaavassa kirjassa, että Haagan teloitus oli poikkeuksellinen tapahtuma muuten suureksi osaksi teloituksilta säästyneessä Helsingin valtaustaistelussa.

Sisällissodan aikaan Helsingissä surmattiin kaikkiaan lähes 700 ihmistä. Vankileireillä menehtyi yli 1500 ihmistä.

Artikkelissa käytetyt lähteet: 

Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa, sotasurmat 1917-1918 (toim. Jarmo Nieminen)

Haagalainen-lehti 9/2015

Kolmen lapsen äiti katosi - punavankien salaiset teloitukset Helsingissä selvisivät vihdoin / Helsingin sanomat 23.8.2015

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.