Joukkorahoitus kasvussa myös Suomessa

Suomeenkin on noussut viime vuosina yhä enemmän joukkorahoitusalustoja, joiden kautta kuka tahansa voi osallistua esimerkiksi startup-yrityksen maailmanvalloitusyrityksen rahoittamiseen.

Vaikka Suomen hankkeissa ei vielä liiku suuria summia, maailmalla yksittäisissä tapauksissa puhutaan jo kymmenistä miljoonista dollareista.

Joukkorahoituksen idea on yksinkertainen. Hyväksi pitämäänsä hanketta voi tukea useimmiten nettisivustolla. Kun näin tekee iso joukko ihmisiä, voidaan kerätä rahoitus merkittäväänkin hankkeeseen.

Joukkorahoitusta haetaan eri tavoin. Rahaa vastaan voi saada vaikkapa lipun elokuvaan, joka tuotetaan kerätyillä rahoilla. Esimerkiksi hyväntekeväisyyshankkeisiin rahaa voidaan kerätä vastikkeettomasti, jolloin rahoittaja ei saa mitään tuotetta, palvelua tai rahaa panoksestaan. Suomessa nousussa on kuitenkin erityisesti osakepohjainen joukkorahoitus, jossa sijoittaminen on lähellä perinteistä sijoitustoimintaa.

Suomessa joukkorahoituksesta on saatu sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Siihen sisältyy riskejä niin kuin kaikkeen sijoitustoimintaan; valmis tuote ei välttämättä koskaan valmistu tai sijoitetut rahat voi menettää.

- Joukkorahoitusta tarvitaan siksi, että normaali pääomamarkkinoilla liikkuva raha ei yksinkertaisesti halua osallistua niin suurissa määrin näihin juttuihin. Silloin niitä riskejä tietenkin on, mutta jokainen osaa kyllä omalta osaltaan päättää haluaako olla mukana, Aalto-yliopiston myynnin johtamisen professori Petri Parvinen sanoo.

- Tämä on Suomessa melko uusi asia, joten joskus joukkorahoituksen tekninen järjestely ei ole riittävän fiksusti tehty. Ideat ovat kyllä pääsääntöisesti olleet hyviä ja kannatettavia.

gTIE valitsi sijoittajat itse

Esimerkkinä viime aikojen joukkorahoitushankkeista on suomalainen muotiyritys gTIE. Yritys keräsi hiljattain joukkorahoituspalvelu Invesdorin kautta osakepohjaista rahoitusta lähes 300 000 euroa.

Rahoitus ei ollut julkisesti esillä, vaan gTIE päätti itse, kenelle sijoitusmahdollisuus annetaan. Mahdollisuus annettiin muun muassa gTIEn asiakkaille, mutta kanssasijoittajaksi tuli myös esimerkiksi sijoitusyhtiö Taaleritehdas.

gTIEn perinteisen kravatin korvikkeeksi kehitettyjä kaulavaatteita, koruja ja muita asusteita on nähty juhlijoiden päällä esimerkiksi Linnan juhlissa, tänä keväänä myös Oscar ja Golden Globe -gaaloissa.

Loppuvuoden aikana asusteita nähdään myös American Music Awardseissa, joten lisärahoitusta tarvitaan.

- Kansainvälistymisen takia pääomaa tarvitaan ihan perusasioihin, verkkosivujen rakentamisesta henkilöstökustannuksiin. Tällaisten ongelmien ratkaisemiseen joukkorahoituksella kerättyä rahaa on käytetty, gTIE-merkin luoja ja asustesuunnittelija Jenni Ahtiainen sanoo.

Ahtiainen uskoo, että joukkorahoituksella yrittäjä tai taiteilija voi tarjota kannattajilleen keinon olla mukana arvostamansa tekijän tuotannossa.

- Uskon, että siinä on ihan valtavat mahdollisuudet. Tiettyyn merkkiin, suunnittelijaan tai vaikkapa musiikkiin uskovat ihmiset kokevat olevansa myös elämyksellisesti mukana siinä, ei pelkästään taloudellisesti. Se on ihan itsestä kiinni, kuinka paljon hankkeeseen haluaa laittaa kiinni.

Petri Parvisen mukaan joukkorahoituksella on hyvät mahdollisuudet kasvaa myös Suomessa. Joukkorahoituksen turvin altavastaaja voi nousta esimerkiksi suuria ketjuja vastaan.

- Esimerkiksi uutta kauppahallia voidaan touhuta ohi päivittäistavaraketjun, jos joukkorahoituksella pystytään näyttämään, että ihmiset todella sellaista haluavat, Parvinen sanoo.

Joukkorahoituksella on kerätty rahaa monenlaisiin hankkeisiin, muun muassa Iron Sky -elokuvaan ja Nokiasta irtaantuneeseen Jolla-puhelimeen.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.