Jyränki: Sitoutuminen EU-joukkoihin ratkaisi mandaattikysymyksen

Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Antero Jyränki, arvioi presidentin toimivallan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa edelleen vähentyvän.

Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Antero Jyränki arvioi kysymyksen EU-mandaatista unionin kriisinhallinnassa käytännössä ratkenneen jo nopean toiminnan joukkoihin osallistumisen myötä. Jyränki kirjoittaa Turun Sanomissa, että EU:n kriisinhallintayhteistyöhön osallistuminen on EU:n perussopimuksessa tapahtuvaa toimintaa, eikä normaalia sitoutumista kansainväliseen yhteistyöhön. Ratkaisuvalta kuuluu siten valtioneuvostolle, ei presidentille.

- Sen jälkeen kun asiasta on unionin puitteissa sovittu, jää rauhanturvalain muuttaminen siten, että toimiin voidaan ryhtyä myös unionin mandaatilla muodollisuudeksi, jossa ei poliittisesti ole enää mitään harkinnan varaa. Jos edetään toisin päin, eduskunnalle lainmuutoksen säätäjänä voi tulla todellinen ratkaisijan paikka, Jyränki toteaa.

Valtiosääntötuntijan mukaan ratkaiseva askel otettiin, kun Suomi lähti mukaan EU:n nopean toiminnan joukkoihin. Suomen olisi erittäin vaikeaa ellei mahdotonta vetäytyä tapauskohtaisesti kriisinhallintaoperaatioista, jos sellaisesta on EU:n neuvostossa päätetty.

Presidentin valta supistuu

Jyränki muistuttaa, että Suomen äänivallan käyttäminen EU:ssa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa kuuluu pää- tai ulkoministerille, ei presidentille.

- Pääministeri Lipposen aikanaan presidentti Ahtisaaren kanssa tekemä välipuhe jälkimmäisen osallistumisesta EU:n huippukokouksiin on sumentanut tätä eduskunnan toimivaltaratkaisua ja heikentänyt sen käytännön vaikutusta, mutta ei ole poistanut ratkaisun oikeudellista sitovuutta, Jyränki kirjoittaa.

Jyränki huomauttaa, että kun on kyse kansainvälisen sopimuspohjan muuttamisesta suhteissamme unioniin, tasavallan presidentti tulee hallitustasolla viimekätiseksi ratkaisijaksi. Mutta heti kun siirrytään toimintaan unionin sisällä perussopimusten nojalla, vaihtuvat osat ja valtioneuvosto saa ratkaisijan roolin.

- Kun unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikka on käytännössä jatkuvasti aktivoituva ja laajeneva alue, siitä seuraa, että tasavallan presidentin toimiala tässä kohtaa on supistumassa.

Nykyisen rauhanturvalain mukaan Suomi voi osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan YK:n tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön valtuutuksella. Rauhanturvalain uudistaminen on juuri annettu tehtäväksi työryhmälle, joka joutuu ottamaan kantaa myös EU-mandaatin kirjaamiseen lakiin.

Presidentti Tarja Halonen on ilmoittanut suhtautuvansa tähän ajatukseen hyvin varovaisesti, kun taas pääministeri Matti Vanhanen on sanonut pitävänsä muutosta tarpeellisena.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.