Kaikki lapset eivät lue edes koulussa

Opetushallituksen kyselyn perusteella tytöt lukevat tuplasti enemmän kuin pojat. Joka kymmenes 12-vuotias poika ei harrasta lukemista lainkaan.

Luku-urakkaa

Opetushallituksen kyselyn mukaan kaikki koululaiset eivät näytä joutuvan lukemaan kirjoja edes koulussa. Joka kuudes kuudesluokkalainen ilmoitti, ettei ollut lukenut lukuvuoden aikana maaliskuuhun mennessä yhtään kirjaa koulussa tai kotitehtävänä.

Toisaalta kuudesluokkalaisista lähes joka neljäs lukee runsaasti vapaa-ajallaankin. Tytöt lukevat kirjoja yli kaksi kertaa niin paljon kuin pojat. Ruotsinkieliset oppilaat lukevat suomenkielisiä enemmän sekä koulussa että kotona.

Tiedot ilmenevät vuoden takaisesta äidinkielen oppimistulosten arvioinnista, jossa testattiin yli neljäntuhannen kuudesluokkalaisen kirjoitustaitoa. Vastaajat olivat lukeneet koulutehtävänä keskimäärin noin 2,5 kirjaa ja vapaa-ajallaankin yli seitsemän kirjaa.

Noin joka kymmenes ei ollut lukenut kotona yhtään kirjaa. Tytöistä vain kolme prosenttia kuului tähän joukkoon, kun pojista joka viidenneltä lukeminen oli jäänyt tyystin.

Innokkaat lukijat hyviä kirjoittajia

Kaikista vastaajista 23 prosenttia oli lukenut vapaa-ajallaan yli 16 kirjaa, mikä ilahduttaa asiantuntijoita.
-Osa oppilaista on siis ilmeisesti jopa niin sanottuja himolukijoita, toteaa raportin laatinut opetusneuvos Esko Korkeakoski. Nämä himolukijat menestyivät erittäin selvästi paremmin kuin kirjoja lukemattomat ikätoverinsa.

Poikien kirjoitustaito taas osoittui selvästi tyttöjä heikommiksi. Niinpä raportissa patistetaan kiinnittämään erityistä huomiota poikiin. Korkeakoski arvelee, että jopa kaunokirjoituksen harjoittelua tulisi jatkaa nykyistä pitempään. Näin hitaampien kirjoittaminen ei olisi kiinni ainakaan rutinoituneen käsialan puutteesta.

Nyt kirjoitelmista näkyi, että kaunokirjoitus on monille vaikeaa. Heikoimmaksi osa-alueeksi paljastui oikeinkirjoitus. Kirjoitelmien sisällössä tarkastajia vaivasi pinnallisuus. Omat ajatukset ja pohdinta puuttuivat. Kappalejaon vaillinaisuus haittasi ymmärtämistä.

Opetustyyli vaikuttaa

Oppilaiden äidinkielen taidot arvioitiin kaiken kaikkiaan tyydyttäviksi eli kouluarvosanalla mitattuna keskimäärin seitsemän tasoisiksi. Noin joka kymmenes oppilas kirjoittaa niin haparoiden, että se vaikeuttaa opiskelua. Valtaosa heistä on poikia.

Kokeen perusteella opettajien arvosanat näyttävät varsin vaihtelevilta. Arvosanoja 7-9 käytetään turhan paljon asteikon ääripäihin verrattuna. Kahdeksikko ei siis paljon kerro siitä, mitä oppilas oikeastaan osaa.
Etenkin pojat näyttävät saavan taitoihinsa verrattuna turhan hyviä arvosanoja.

Arviointiraportin mukaan opettajan omaksuma oppimiskäsitys vaikuttaa selvästi. Uudet, oppilaskeskeiset menetelmät näyttävät edistävän etenkin heikompien oppilaiden oppimista. Myös opettajan saama täydennyskoulutus näkyi tuloksissa.

Sen sijaan opettajan mahdollinen erikoistuminen äidinkielen opetukseen ei juuri vaikuttanut, ei myöskään koulun sijainti tai sen saamat resurssit.

Yhdysluokkien oppilaiden tulokset olivat heikompia kuin samanikäisten kanssa opiskelevien. Suurissa kouluissa osattiin hieman paremmin kuin pienissä. Myös koulussa ja oppilasryhmässä viihtyminen näkyi tuloksissa.

Kyselyn mukaan noin viittä prosenttia oppilaista oli kiusattu. He menestyivät kokeessa selvästi heikommin. Raportissa ilahduttaa tieto siitä, että 90 prosenttia arviointiin osallistuneista kuudesluokkalaisista ilmoitti viihtyvänsä koulussa melko hyvin tai jopa erittäin hyvin.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.