Kainuusta puuttuu joka neljäs lääkäri - muualla valoisampaa

Yli puolessa Suomen terveyskeskuksista ei ole lääkärivajetta lainkaan, kertoo Lääkäriliiton selvitys. Paras tilanne on pienissä, alle 20 000 asukkaan terveyskeskuksissa.  Vaikein tilanne on Kainuussa, jossa oli lokakuussa täyttämättä yli neljännes lääkärintehtävistä.

Lääkäriliitto lähetti kyselyn terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuun alussa. Vastaukset saatiin kaikista terveyskeskuksista. 

Vuosia jatkunut terveyskeskusten lääkärivaje on vakiintunut noin kuuteen prosenttiin. 

Yli puolessa terveyskeskuksista ei ollut tutkimuspäivänä lääkärivajetta lainkaan. Lähes 80 % suomalaisista asuu sellaisten terveyskeskusten alueella, jossa ei ole lääkärivajetta lainkaan tai vaje on enintään 10 %. Kaikki lääkärintehtävät oli täytetty useammin pienissä, alle 20 000 asukkaan terveyskeskuksissa, joita on noin puolet kaikista terveyskeskuksista.

Lääkäritilanne vaihtelee sairaanhoitopiirien välillä. Tänä syksynä Lapissa ja Länsi-Pohjassa, joissa vielä muutama vuosi sitten oli Suomen suurin lääkärivaje, tilanne on muuttunut täysin. Länsi-Pohjan terveyskeskuksissa oli lokakuun alussa kaikki tehtävät täytetty. Lääkäritilanne on viime vuotta parempi myös Etelä-Karjalan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiireissä.

Kainuun, Satakunnan, Vaasan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä lääkärivaje on kasvanut viime vuodesta. Vaikein tilanne oli lokakuun alussa Kainuussa, jossa oli täyttämättä yli neljännes lääkärintehtävistä.

Lisää resursseja kaivataan

Noin kolmannes johtavista lääkäreistä ilmoitti, että lääkärintehtävien kokonaismäärä oli riittämätön hoidettavan väestön tarpeisiin nähden, vaikka kaikki nykyiset vakanssit olisi kokoaikaisesti täytetty. Yhteensä 58 terveyskeskuksessa tarvittaisiin noin 190 uutta lääkärin vakanssia.

Syyksi ilmoitettiin yleensä vanhusväestön suuri osuus ja väestön korkea sairastavuus. Lisäksi terveyskeskuksille on siirtynyt uusia tehtäviä, joiden hoitamiseksi tarvitaan lisätyövoimaa. Terveyskeskuksissa, joissa vakansseja haluttiin lisätä, toivottiin vakanssipohjaan keskimäärin 10 %:n lisäystä.

Ulkoistaminen edellisvuosien tasolla

Vuokralääkärien käyttö ja lääkäripalvelujen ulkoistaminen ovat edellisvuosien tasolla. Vuokratyövoiman osuus on 5,6 % ja ulkoistamisten osuus on 6,3 % kaikista lääkärintehtävistä.

Seitsemän kuntaa ostaa koko terveyskeskuksen lääkäritoiminnan yritykseltä. Näistä kolme sijaitsee Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä.

Päijät-Hämeessä ulkoistettujen lääkärintehtävien määrä kasvoi edelleen, vaikka esimerkiksi Lahden terveyskeskus aikoo luopua ulkoistamisista pitkällä tähtäimellä kokonaan. Joensuussa yhden aikaisemmin kokonaan ulkoistetun terveysaseman toiminta siirtyi tänä vuonna takaisin kaupungille.

Järjestelmämuutos tarpeen

– Vaikka lääkärikoulutusmääriä on lisätty ja lääkäreitä valmistuu koko ajan enemmän, terveyskeskusten tilanne näyttää vakiintuneen vuoden 2009 jälkeen niin vajeen, vuokratyövoiman käytön kuin kokonaisulkoistuksen suhteen 6 %:n tasolle. Sen sijaan sijaisten käyttö on jatkuvasti kasvanut, johtaja Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta toteaa.

Tilanteen vakiintumisesta huolimatta lääkärinvastaanotolle pääsy on kuitenkin jatkuvasti huonontunut.

– Onko niin, että nykyisellä järjestelmällä ei ainakaan palvelujen saatavuuden näkökulmasta pystytä parempaan? Pärnänen kysyy.

Pärnänen kuuluttaakin tarvetta laajempaan remonttiin.

– Tarvitaan järjestelmämuutos, jossa terveyskeskuksille annetaan aito mahdollisuus kehittää toimintaansa ja kilpailla tasavertaisesti muiden terveydenhuollon perustason palveluntuottajien kanssa. THL on tehnyt asiasta hyvän aloitteen pari kuukautta sitten. Terveyskeskusylilääkäritkin näkyvät laajasti kannattavan terveydenhuollon järjestämisvastuun integraatiota, Pärnänen sanoo.

Lääkintöneuvos Jukka Mattila sosiaali- ja terveysministeriöstä näkee Pärnäsen kuuluttaman järjestelmämuutoksen olevan osa sitä suurta sote-uudistusta, jonka palvelurakenneratkaisu on parhaillaan kypsymässä.

– Nykyisessä taloustilanteessa terveydenhuoltoon tuskin saadaan merkittävästi lisää voimavaroja, mutta rakenteista on ainakin purettava tuhlaavat päällekkäisyydet. Vahvalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjällä tulee olla aidosti kyky ja mahdollisuus kehittää kokonaisuutta. Perusterveydenhuollon hoitoon pääsy on korjattava, terveyskeskuslääkärivaje ei enää selitä tilannetta, Mattila toteaa.

Terveyskeskusten lääkäritilanne -tutkimus toteutettiin yhteistyössä Lääkäriliiton, sosiaali- ja terveysministeriön, THL:n ja KT Kuntatyönantajien kanssa. Koko tutkimus löytyy täältä.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.