Kaivoshanke närästää Kolarissa – melu ja pöly pelottaa

Euroopan suurin erämaa ja luontomatkailukohde vai kaivosyhtiöiden etsimä mineraalipitoinen maa-alue?

Pohjois-Suomessa matkailuyrittäjät ja kaivospomot keskustelevat kiivaasti siitä, sopivatko nämä kaksi eri elinkeinoa samaan maisemaan.

Esimerkiksi Kolari on alle 4 000 asukkaan kunta, jonka pääelinkeino on matkailu. Nyt Kolarin Hannukaisiin on suunnitteilla myös mittava kaivoshanke. Kaavailtu avolouhos olisi lopulta noin kaksi kilometriä pitkä, 500-1500 metriä leveä ja 275 metriä syvä, kerrotaan kaivosyhtiö Northlandista.

Matkailuyrittäjiä suunnitelmat eivät miellytä. 

– Kaivoksellahan räjäytellään koko ajan. Se mitä me siinä eniten pelkäämme, on totta kai melu ja varsinkin se pöly. Nykysin joka ainoa matkailija, joka luonnossa liikkuu, hänellä on elokuvakamera taskussa. Ja jos siellä on pölyä joko hangella, rinteessä tai laavuilla, se on yksi napinpainallus ja kuva on miljoonien ihmisten nähtävillä. Sitä vahinkoa saadaan parsia sitten sata vuotta, sanoo Vesa Kaulanen, Ylläksen Yöpuu -yrityksen omistaja.

Kaulasen mukaan puhdas luonto ja erämaamaisemat ovat luontomatkailuyrittäjille elinehto. 

Ympäristövaikutusarvioinnin mukaan alueella, minne kaivosta on suunniteltu, on uhanalaista luontotyyppiä kuten lettoa sekä lukuisia luonnontilassa olevia lähteitä. Osa niistä tuhoutuisi kaivoshankkeen myötä.

– Siinä kaikki letot ja lähteet ovat vielä pienimmästä päästä kärsijöitä, jos sattuu että kaikki ei menekään kuten pitäisi. Jos sattuu käymään talvivaarat, niin ensimmäisenä siinä menee Äkäs-Kuerjoki, joka on Suomen puolella merkittävin meritaimenen lisääntymisjoki. Ja meritaimenkin on tällä hetkellä rauhoitettu kalastukselta, koska se on uhanalainen.

"Kompromisseja on tehtävä"

Kaivostoimintaa koskeva lupaprosessi on vielä kesken. Jos luvat myönnetään, kaivos voisi aloittaa tuotannon vuoden 2017 lopulla.

– Northland on tehnyt tällä alueella töitä vuodesta 2005 lähtien. Viimeiset kolme vuotta olemme tehneet kannattavuusselvitystä. Ympäristövaikutusten arviointi on nyt valmis ja se on jätetty viranomaisille Lapin ely-keskukseen, kuvailee Northlandin maayhtiön toimitusjohtaja Jukka Jokela.

– Se on rauta, kupari, kulta ja malmi mitä me olemme tässä tutkineet.

Samassa paikassa toimi pari vuosikymmentä sitten valtionyhtiö Rautaruukin rautakaivos. Se louhi malmia alueelta yhteensä 4,5 miljoonaa tonnia kymmenvuotisen toimintakautensa aikana. Northland suunnittelee kaivokselle 6,5 miljoonan tonnin vuosittaista malmin louhintaa.

Kaivos on suuri, mutta kuitenkin pienempi kuin surullisen kuuluisa Talvivaara. Hannukaisen kaivoksen iäksi on alustavasti laskettu 17 vuotta.

– Se on vähän yli 300 työpaikkaa suoraan kaivoksille, sellasille henkilöille, jotka tulevat kulkemaan Northlandin haalarit päällä. Kumulatiivinen vaikutus on noin 2,5-kertainen, arvioi Jokela.

Toimitusjohtaja kertoo ymmärtävänsä kaivoksia kohtaan syntyneitä pelkoja, mutta muistuttaa, että kaivoksissakin on eroja.

– Ensinnäkin se, että Talvivaara on ainutkertainen laatuaan kaivoksena ja rikastusmenetelmänä. Tämä meidän malmi rikastetaan ihan toisenlaisella teknologialla. Malmi murskataan, jauhetaan, vaahdotetaan ja sitten magneettiseparoinnilla otetaan lopulta rauta siitä irti, kuvailee Jokela.

– Me emme laske Äkäsjoen vesistöön mitään emmekä ota Äkäsjoen vesistöstä mitään. Me olemme hypänneet yhden vedenjakajan yli ja siirtyneet alueelle, missä on jo ennestään ollut teollista toimintaa. Siellä vesistöt ovat vaikutettuja vesistöjä, koska siellä on vanhat rikastehiekka-altaat jo olemassa, kertoo Jokela.

Yksi luontomatkailuyrittäjiä kaihertava huoli koskee kaivoksesta syntyviä meluhaittoja. Räjäytyksiä tehtäisiin viimeisimpien suunnitelmien mukaan kahdesti viikossa.

– Räjäytys tarkoittaa aina 10-15 minuutin taukoa liikenteeseen tuossa vieressä. Ei se nyt niin kauhean montaa kertaa ole, miettii Jokela.

– Pitää muistaa, että kaikki on aina kompromissien tekemistä, se on meidän taholta kompromissien tekemistä ja jos tämä projekti menee eteenpäin, niin kyllä se sitten tarkottaa kaikkien muidenkin kohdalta kompromissien tekemistä.

Jokela kuvailee kaivosyhtiö Northlandia pieneksi, junioriluokan toimijaksi. Verkkosivuillaan yhtiö puolestaan toteaa, että se on kehittymässä Euroopan suurimmaksi rautarikasteen tuottajaksi.

Myös Kuusamossa kiistellään

Samaa keskustelua käydään myös Venäjän rajalla Kuusamossa.

– Parin kolmen kilometrin päässä on lähin kaivospiiri. Ja sitten kansallispuiston suuntaan kun mennään 10 kilometriä, siellä on kaivospiirit, missä on suurimmat malmivarannot, kuvailee Rukapalvelun toimitusjohtaja Jokke Kämäräinen seisoessaan matkailukeskuksen ytimessä.

Kuusamossa Juomasuon kultakaivoshankkeen takana on australialaisen Dragon Miningin suomalainen tytäryhtiö.

Kaivoksen iäksi on arvioitu viidestä seitsemään vuotta. Kaivos työllistäisi suoraan eri arvioiden mukaan vajaat sata henkeä, välillisesti selvästi enemmän.

– Me olemme täällä vähän ihmeissämme, koska me olemme saaneet niin paljon aikaan kunnassa olemassa olevilla elinkeinoilla. Ja sen toiminnan kautta tänne on saatu ihmisille töitä ja alue menestymään. Ja sitten tänne on keskelle tätä toimintaa, tulossa kaivostoimintaa, joka horjuttaa kaikkea, sanoo Kämäräinen.

Kaivoshankkeet suututtavat isoa osaa kuusamolaisista, sillä jos luvat myönnetään, kaivos nousee sekä Rukan matkailukeskuksen että Oulangan kansallispuiston maisemiin. Matkailu työllistää Kuusamossa suoraan 800 henkeä.

– Onko Kuusamon kunnan elinkeinoelämä riippuvainen tälläisestä kaivoshankkeesta, tarvitaanko nuo työpaikat?

– Ei nämä työpaikat varmaan välttämättömiä ole, arvioi Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunnan puheenjohtaja Jarkko Tammi.

Kuusamon kunnan alueella on kuitenkin jo useita kaivospiirejä.

Kaivosbuumi alkanee uudestaan

Kaivosalalla eletään nyt nousukauden jälkeistä aikaa. Kaivosbuumi alkaa todennäköisesti uudestaan, kun taloudellinen epävarmuus väistyy. Pohjois-Suomi on rikkaiden malmiesiintymisiensä vuoksi tuottavaa ja siksi kiinnostavaa kaivosaluetta.

Viime vuonna Suomessa oli 50 toiminnassa olevaa kaivosta ja malmia etsii aktiivisesti 35 eri toimijaa.

Samaan aikaan matkailu on yksi Suomen merkittävimpiä tulonlähteitä, pelkästään ulkomaiset turistit toivat viime vuonna yli neljä miljardia euroa. Ala työllistää lisäksi suoraan 130 000 henkeä.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.