Kalakuolemia ja levien liikakasvua odotettavissa

Varsinkin pienten järvien ja lampien kaloilla on tukalat oltavat, kun jääpeite on paksuuntunut. Tilanne on poikkeuksellinen siksi, että veden pinta on alhaisimmillaan 60 vuoteen ja paukkupakkaset pienentävät entisestään vapaan veden määrää järvien pohjissa.

-Tilanne ei ole hyvä missään, mutta Lapissa se on parempi kuin muualla maassa. Lappiin syksy tuli hitaammin ja järvissä oli enemmän happea ennen vesien jäätymistä, kertoo tutkimuspäällikkö Pertti Seuna Suomen ympäristökeskuksesta.

Pakkasten jatkuminen merkinnee kalakuolemia. Keväällä arvioidaan muita vaikutuksia. Riskinä on, että jos jään alla on hapetonta vettä, siihen liukenee pohjasta fosforia, joka ravitsee leviä. -Ensin tulee piilevä ja sen hajottua muut levät saavat ravintoaineita, erikoistutkija Heidi Vuoristo ennustaa.

Kuolleet kalat pahentavat järven happikatoa

Kalakuolemat pahentavat entisestään happikatoisen järven tilaa. Kuolleet kalat painuvat järven pohjaan, ja maatuvat kalanraadot lisäävät järven kuormitusta kuluttaen järvestä jo vähiin käynyttä happea.

Järven fosforipitoisuus lisääntyy entisestään, mikä lisää seuraavan kesän leväkukintaa. -Sehän on aikamoinen orgaanisen aineen paukku joka hajoaa siellä järvessä, arvioi Uudenmaan ympäristökeskuksen ylitarkastaja Leena Villa.

Kuolleita kaloja on lähes mahdotonta poistaa jään alta järven pohjasta. Suurimmassa vaarassa ovat Etelä- ja Länsi-Suomen matalat järvet, joiden syvyys on alle viisi metriä.

Kalakuolemia on raportoitu Uudenmaan ympäristökeskukseen ympäri Uuttamaata ainakin Vihdin Salmijärvestä, Siuntion Poikkipuolaisesta ja Nuuksion sekä Nummi-Pusulan lammista. Uusia ilmoituksia tulee koko ajan lisää.

-Epäilemättä hyvin monessa järvessä on heikko tilanne. Kalakuolemat eivät ole ainoastaan huono asia järven kalakannalle. -Jos järvestä pienet särjet kuolevat, se ei periaatteessa ole paha asia, koska niitä muutenkin tehopyydetään.

Uudenmaan ympäristökeskus ei ole vuodenvaihteen pyhien aikana ottanut järvistä happinäytteitä, mutta näytteenottoja jatketaan taas ensi viikolla. Happea pitäisi olla ainakin viisi milligrammaa vesilitrassa, jotta kalat saisivat hengittääkseen.

Pahiten happikadosta kärsivien järvien tila on jo erittäin paha. -Käytännössä niissä ei ole ollenkaan happea, Villa kertoo. Tutkijalla on myös lohdullista kerrottavaa. Happinäyte otetaan yleensä yhdestä kohtaa järveä, joten se ei välttämättä kerro koko järven tilaa. Järvissä saattaa olla lähdepaikkoja tai puronsuita, jotka tuovat veteen paikoittain lisää happea. -Ja kalat voivat ihmeellisesti selviytyä vähän vähemmässäkin hapessa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.